Faniuden aika - Kolme tapausta televisio-ohjelmien faniudesta vuosituhannen taitteen Suomessa

Tutkimus käsittelee televisio-ohjelmiin liittyvää faniutta. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti televisiosarja Xenaan, Ally McBealiin sekä tv-esiintyjä Marco Bjurströmiin liittyvät faniudet. Tutkimus luonteeltaan monitieteistä ja menetelmältään monipaikkaista. Kulttuurintutkimuksen, naistutkimuksen ja tiedotusopin teorioita yhdistelevässä tutkimuksessa on käytetty aineistoina haastatteluja, kirjeitä, internet-sivustoja, keskustelupalstoja sekä erilaisia lehtiaineistoja. Faniuden aika hahmottelee televisioon liittyvän faniuden rakentumista Suomessa sekä sen erilaisia muotoja. Tutkimuksen keskiössä on faniuden ja mediajulkisuuden välisen dynamiikan tarkastelu. Fanius merkitsee intermediaalista, aktiivista ja affektiivista suhdetta mediaan: fanit toistavat, kierrättävät, kääntävät ja keräilevät mediatekstejä. Faniuden valta on kuitenkin rajallinen. Sitä säätelevät paitsi tuotantoyhtiöt ja kanavat, myös kulttuuriset arvohierarkiat ja niitä tuottava mediajulkisuus. Mediajulkisuus asemoi ja määrittää faniutta ja faniuden kohteita vaikuttaen siihen millaiseksi fanikulttuuri ja fani-identiteetti muodostuvat ja kuinka fanius koetaan. Tässä ajassa faniudelle ovat erityisiä tietyt medioitumiseen liittyvät kehityskulut kuten internetin tarjoaman globaalin faniympäristön muodostuminen. Sen vaikutukset näkyvät fanikulttuurien käytäntöjen sekoittumisessa ja lisääntymisessä, faniuden valtavirtaistumisessa sekä yleisöjen faniuttamisessa. Televisioon liittyvä fanius onkin selkeästi lisääntynyt 1990-luvulla ja sen ovat tunnistaneet myös tuottajat ja tv-kanavat. Fanikäytännöissä kuitenkin uusi ja vanha elävät rinnakkain: fanikirjeitä kirjoitetaan ruutupaperille, samalla kun tietoa haetaan internetistä. Myös faniuden kaupallisuus rakentuu ristiriitaisena: samalla kun erilaisia fanituotteita hankitaan, niitä myös kopioidaan ja kierrätetään fanien keskuudessa. Median on usein arveltu heikentävän sosiaalisia suhteita mutta fanitutkimus osoittaa, että media myös luo uusia sosiaalisia suhteita. Faniudessa juuri sosiaalinen yhteisö ja kanssafanit näyttävät olevan keskeisiä faniutta ylläpitäviä voimia. Faniuden rakentumisessa suhde faniyhteisöön onkin keskeinen: faniyhteisö hälventää faniuden negatiivista leimaa ja mahdollistaa affektiivisen kokemuksen jakamisen muiden kanssa. Ns. yksinäiset fanit suhtautuvat varauksellisemmin fani-identiteettiin ja kokevat faniuden usein ristiriitaisena. Tutkimus tarkastelee erityisesti kolmea erilaista faniutta. Xena-faniutta luonnehditaan tutkimuksessa kulttifaniudeksi. Se on tiiviin faniyhteisön ympärille rakentunutta, aktiivista ja erityisesti internetissä vahvasti elävää faniutta. Xenaan liittyvä julkisuus on vaihtoehtoista, pitkälti fanien itsensä tuottamaa julkisuutta, joka ei valtakulttuurissa näy. Intensiiviselle ja osin camp-henkiselle kulttifaniudelle on tyypillistä runsas fanituotanto ja tiivis yhteisö, jotka ovat omiaan vahvistamaan fani-identiteettiä. Ally McBeal faniutta luonnehditaan trendifaniudeksi, joka kytkeytyy suosittuihin prime time ­ohjelmiin, ja jolle on leimallista hetkellisyys, muodikkuus ja ajankohtaisuus. Ally McBeal nousi tv-sarjana iltapäivälehtien lööppeihin edustaen uudentyyppistä tv-sarjajournalismia. Näkyvyydestä ja tuotantoyhtiön sekä kanavan yrityksistä huolimatta sarjalle ei muodostunut tiivistä faniyhteisöä. Ally McBealin tapaukseen liittyi myös kiinnostava populaarin logiikasta kertova piirre. Suuren mediajulkisuuden saavuttanut tv-sarja synnytti vastareaktion: Ally McBealia myös vihattiin. Marco Bjurström faniutta luonnehditaan tähtifaniudeksi, jolloin faniuden kohteena ei ole tv-sarjan maailma vaan tv-esiintyjä omana persoonanaan. Tähtifaniuden kohteet ovat laajasti esillä populaarijulkisuudessa, joka antaakin tärkeitä faniuden aineksia: fanitietoa ja identifikaation lähteitä. Bjurströmin fanikirjeet kertovat erityisesti viihteen utooppisesta funktiosta: Iloisuutta ja positiivisuutta edustava Bjurström tarjoaa faneille utopian tunteen tasolla, mutta myös konkreettisemmin utopian paremmasta maailmasta. Fanikirjeet kertovat yleisemminkin idolien merkityksestä unelmien kohteena: heille voi kirjoittaa päiväkirjanomaisia kirjeitä omasta arjesta, ja käydä vuoropuhelua lehtihaastattelujen kautta. Fani-tähti asetelma on kuitenkin selkeä. Kyseessä on ensimmäinen väitöstason tutkimus televisioon liittyvästä faniudesta Suomessa. Näin ollen se tuo konkreettista uutta tietoa mediankäytön ulottuvuuksista ja merkityksestä ihmisten arjessa. Samalla se valottaa erityisesti eri viestintävälineiden välistä vuorovaikutusta yleisöjen käytännöissä.The research explores the meanings and practises of television fan cultures. It focuses on fan cultures of Xena:Warrior Princess, Ally McBeal and a popular Finnish TV-host Marco Bjurström. The method applied in this multidisciplinary research is an adaptation of multi-sited ethnography introduced by Marcuse (1986) and developed further by Saukko (2003). The empirical data consists of fan interviews, letters, fan mail, internet fan sites, discussion groups and various journalistic texts. The research explores the development of television fan culture in Finland and examines its various forms. The focus is on the dynamics between the fan cultures and media publicity. To be a fan means intermedial, affective and active relationship towards the media: fans collect, interpret, circulate and re-write mediatexts. the power of fans, however, is limited and regulated by various parts. The production companies, television channels and media publicity define and regulate fan cultures and the topics of fandom and thus affect the way fan-identities are constructed and experienced. The formation of fan cultures at present seems to be especially connected with the process of mediation and the development of media technology. The popularity of the internet with its new global networks is one indication of this. Furthermore it seems that because of the new media technology fan cultures are more public than before which entails intermingling and increasing of fan practises and fandomising audiences. Television fan cultures have clearly increased in the course of 1990s, a development that is also been realized by the produces and television companies. However, in the actual fan practises the old and new seem to live side buy side: fan letters are still written on cross-ruled paper although the addresses may be checked on the internet. The consumerism related to fandom seems to be contradictory as well. The fans purchase various fan items but at the same time fan products are being circulated, copied and shared with other fans for free. In the construction of a fan-identity the role and impact of a fan community is vital. The community dispels the negative fan stereotypes and enables the sharing of an affective experience with other fans. The experience of fandom is more contradictory among the so called lonely fans who also take more distance from the fan identity. Media is often considered to further the weakening of social relationships. This research points out however that media also produces new social relations. It is indeed the fan community and fellow fans that seem to keep fan cultures alive and active. The study focuses especially on three cases. Fandom around Xena is defined as cult fandom. It has fairly active fan community on the internet with such activities as writing fanfiction and fan magazines, discussing the series and its interpretations and organising fan meetings. The media publicity in the case of Xena is regarded as alternative: it is fan based, produced by amateurs and circulated among the fans with non-profit principal. As a matter of fact Xena is almost non-visible in the main stream media publicity which guarantees certain subcultural aura for the series and its fans. The intensive and sometimes camp oriented cult fandom is typically organised around this kind of tight communities which seem to strengthen the positive sense of fan-identity. Fan culture related to Ally McBeal is defined here as trend fandom. It is connected with popular prime time shows, it is temporary and timely. It is suggested that the trend fandom manifest the slippery line between fans and audiences. Unlike Xena Ally McBeal was highly visible in the main stream media, especially in the evening papers and generated a new type of journalism focusing merely on the events of the television show. Despite of the visibility and various efforts by the production company and television channel the fan activities concerning Ally McBeal remained mild. The case of Ally McBeal also discloses the logics of the popular. The popularity among main stream media provoked movement against Ally McBeal producing anti-fans. The third case, the fandom of Marco Bjurström is defined here as star fandom. It revolves around the person and personality, not with the narrative universe of the television programme in question. The objects of star fandom are widely covered in the popular publicity that provides material for fandom: detailed information and sources of identification. Bjurström s fan mail reveals the utopian sensibility of entertainment: considered as an energetic and positive performer Bjurström embodies the utopia on the level of emotions and as a positivity trainer he seems to offer a concrete model of a better, happier, world as well. Fan mail depicts the meaning of an idol as an object of fantasy: as an unattainable ideal the idol is a safe target for diary type of writing and imaginary dialogue. As the first doctoral dissertation on television fan cultures in Finland the study produces concrete and new information on the audience practises and the use of media in every day life. At the same time it depicts the relations and dynamics between various media, such as evening papers, internet and television, in these practises