Naisopiskelijoiden teknologiasuuntautuminen luokanopettajankoulutuksessa

Mitä tutkimusmenetelmää on käytetty ? Tutkimus toteutettiin kokonaistutkimuksena, jossa kohderyhmänä oli kolmen peräkkäisen vuosikurssin (1997-2000) naisopiskelijat, jotka opiskelivat samansisältöiset teknologian opinnot Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Hämeenlinnan luokanopettajankoulutuksessa. Tutkimuksen metodisessa variaatiossa sovellettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Mitkä ovat tutkimuksen tärkeimmät tulokset ja mitä uutta tutkimus tuo alalle? Tutkimustulokset osoittivat, että arvot tärkeimpinä teknologiamielikuvatekijöinä heijastavat naisopiskelijoiden yleiseen teknologiamielikuvaan sisältyviä subjektiivisia arvoja ja arvostuksia. Teknologiaan asennoitumisessa tasa-arvon tulisi näkyä varsinkin teknologian alan ammateissa, jolloin niiden pitäisi olla varteenotettavia vaihtoehtoja myös naisille. Sukupuolten intellektuaalisen yhdenvertaisuuden vaatimus näkyi voimakkaana myös siinä, että naisopiskelijat olivat hyvin yksimielisiä siitä, että sukupuolella ei ole väliä silloin, kun on kyse teknologian sisältöjen ymmärtämisestä. Tutkimustulokset osoittivat, että kotikasvatuksessa varsinkin isällä todettiin olevan suuri vaikutus tyttöjen teknologiamielikuvan syntyyn. Isän 'jalanjälkien seuraaminen' koettiin merkittäväksi tekijäksi teknologiaan suuntautumisessa. Teknologiaopiskeluun osallistumisen tärkeiksi motivaatiotekijöiksi muodostuivat ammatillisen kasvun tekijät, joilla haluttiin turvata omaa ammattitaitoa tulevassa opettajan työssä ja viime kädessä laajentaa teknologista perussivistystä. Tulosten mukaan naisten käytännönläheinen ja arkipäiväistävä näkökulma teknologiaan luo perustaa sukupuoliroolittoman teknologia- kasvatuksen kehittämiselle tulevaisuudessa. Varsinaisessa teknologiaopiskelussaan naisopiskelijat osoittivat, että opiskelun mielekkyys rakentuu suurelta osin tuotteiden valmistuksen pohjalle. Motivaatioperustassa tuotteiden valmistus oli hyvin spesifi tekijä. Tutkimustulos antaa aihetta tarkastella kriittisesti sitä, mikä yleensäkin on tuotteiden funktio teknisen työn ja teknologian opetuksessa. Käsitykseni mukaan käsityönopetuksen pääpainon tuleekin olla ajattelua edellyttävässä käsillä tekemiseen kasvattamisessa eli teknisessä luovuudessa sekä arkielämässä pärjäämisen teknologisten taitojen mielekkäässä opiskelussa. Teknologian sovellusten mm. automaation ja tietotekniikan hyödyntämisen kehittäminen painokkaammin naisarvomaailmasta todennäköisesti lisäisi heidän kiinnostustaan alueeseen ja parantaisi koneiden/laitteiden käyttäjälähtöisyyttä. Samalla se saattaisi voimistaa teknologian esine-/ ja laiteympäristön muotoilullista ja ekologis-eettistä aspektia. Kysymys lieneekin viime kädessä kyseisten alueiden inhimillistämisestä, jotta tytöt ja naiset eivät jäisi teknologiassa sivustakatsojiksi. Tutkimustulokset antanevat perusteita suunnata teknologian opetusta enemmän myös sosiaalisuutta painottaviin työtapoihin. Naisopiskelijoiden heikkoja pystyvyysodotuksia ja jo aiemmin osoittamaansa vähäistä kiinnostusta teknologian alan sovelluksiin voidaan perustella sillä, että teknisten asioiden asennoitumiseen ja omaksumiseen ei vaikuta sukupuoli vaan sukupuoleen liittyvä ja lapsuudesta saakka karttuva ja valintoja ohjaava kokemusmaailma Mitä käytännön merkitystä tutkimuksella on ja miten tästä voidaan jatkaa eteenpäin? Tutkimukseni selkeyttää tyttöjen ja naisten suhtautumista ja asemaa perusopetuksen teknisen työn ja teknologian opetuksessa sekä luokanopettajankoulutuksen teknologian opiskelussa. Lisäksi tutkimus tuo selvästi esiin sen, että naisilla on voimakas halu ja tahto murtaa teknologian maskuliinisuutta ja rationaalisuutta korostavaa myyttiä. Viime kädessä teknologiaan asennoitumisessa on kyse sukupuolten arvomaailmasta ts. mekanistisen ja holistisen maailmankuvan yhteen saattamisesta. Koulutuksen kehittämisen näkökulmasta on tarkkaan harkittava, kenen ehdoilla ja normien mukaisesti teknologisen perussivistyksen sisällöllinen arvottaminen on tarkoitus toteuttaa. Teknologian yhteiskunnallinen merkitys ja suhde ympäristöön tulisi tuoda käsityön opetuksessa aidosti esiin. Tältä osin perusopetuksen teknisen työn sisältöjä ja käytännön toteutusta, etenkin tyttöjen näkökulmasta, tulisi ajanmukaistaa. Naisopiskelijat tarvitsisivat runsaasti ohjattua käytännön opettamiskokemusta teknologian eri alueilta. Tutkimus kiinnittää huomiota sukupuolten koulutuksellisen ja ammatillisen tasa-arvon toteutumiseen sukupuolijakoisessa käsityönopetuksessa, mikä ei tee oikeutta kummallekaan sukupuolelle. Liian kauan on pidetty itsestään selvänä, että teknologia on miesten reviiriä. Viisaiden kasvattajien pitäisi tiedostaa, että sukupuoli ei ole määräävä tekijä käsityölajin valinnassa. Sukupuolineutraalien valintojen tulee perustua ennen kaikkea kunkin oppijan persoonallisiin kykyihin, lahjakkuuteen ja arvoihin sekä kiinnostuksen kohteisiin. Onkin syytä olettaa, että nykykäytännön jatkuessa tytöt ovat "lahjakkuusreservissä", millä on vaikutusta maamme yleissivistävän teknisen työn opetuksen kansainväliseen imagoon. Teknisen työn opetuksen uudistaminen tuleekin olemaan avainasemassa sukupuolten välisessä työnjaossa ja ammatillisessa kouluttautumisessa. Luokanopettajankoulutusyksiköt ovat näin ollen näköalapaikalla kouluttaessaan teknologiakasvatuksen ammattilaisia pinttyneiden sukupuoliroolien murtamiseksi. Mikä parasta, kouluttamalla ennakkoluulottomasti teknologiaan suhtautuvia luokanopettajia voidaan uudistaa käsityönopetuksen asenteellista toimintakulttuuria myös perusopetuksessa. Erityisesti tämä tutkimus kaipaisi rinnalleen tekstiilityön miesnäkökulman selvittämistä. Tulisi 'tieteellisesti' tutkia sitä, mitä tasa-arvokehitys merkitsee miehille. Vasta sitten yleissivistävän käsityönopetuksen gender-näkökulmaa ymmärrettäisiin paremmin.FEMALE STUDENTS TECHNOLOGICAL ORIENTATION IN CLASS TEACHER EDUCATION In the future technological society everyone is expected to have the basic knowledge of technology. The aim of this study was to shed light on female students technological orientation in the multi-didactic studies of technology in class teacher education. With the help of this information, technological education in the teaching of handicrafts can be developed into more gender-free direction. For the empirical part of the study, a holistic model of the structure of the female students technological orientation was established. This was done on the basis of an analysis of the basic concepts of the study: technology, image of technology, attitude towards technology, source of motivation to study technology and self-image in technological education. Technology as a complex and dynamic discipline affects the society and human to a great extent, and therefore technological education is much emphasized in the developing of contemporary class teacher education. Three major research problems are investigated in the study: 1. What kind of a general image of technology do the female students have? 2. What are the female students sources of motivation to study technology? 3. What kind of beliefs of efficiency relating to the self-image in technological education do the female students have? The research was carried out as a population research, the target group of which consisted of female students of three successive courses (1997 - 2000) who took the multi-didactic technological studies with the same contents at the Hämeenlinna Department of Class Teacher Education in the University of Tampere. The research data was collected both with open and structured questionnaires. The open questionnaires were given during the first period of each course and were completed by 100 female students. Factors affecting the female students technological orientation were assessed by means of structured questionnaires. These questionnaires were given at the end of their technological studies and were completed by 79 female students. Both qualitative and quantitative methods were exploited to approach the research problems. The results show that the female students general image of technology reflects their subjective values and priorities. Common stereotypes associated with technology become apparent as well; technology was quite generally perceived as belonging to the men s territory. Environmental factors, especially father, seem to play a significant role when girls are forming their image of technology. The students own expectations and goals also affect their image of technology essentially. The students attitude towards technology clearly mirrors the idea of educational and professional equality of genders in the field of technology, i.e. the students feel that both genders are equally capable of mastering technology. The results reveal that factors concerning professional growth are perceived as important sources of motivation to attend technological studies, i.e. technological know-how is regarded as a way to strengthen one s competence in the future career as a teacher. Technological studies were perceived as meaningful and challenging e.g. for the reason that they involved doing something concrete and thus aroused positive feelings in students. Tasks involving planning and innovating as well as use of different machines, devices and electric hand tools seem to be the most interesting among the female students whereas technological applications involving use of computers, automation and electronics seem less interesting. Female students self-assessment of their special skills in the field of technology clearly brings out social and emphatic skills characteristic of women. Skills requiring creativity and dexterity were also assessed as strong among the female students. As far as technical skills are concerned, teamwork, practical mathematics and use of domestic appliances were assessed as strong skills. The very greatest expectations of efficacy were directed towards wood technology, use of hand tools and innovation skills in particular. On the basis of the results of this study it is possible to pay more attention to female students special needs, i.e. the female point of view, than has been done so far when planning and carrying out technological studies. Female students participation in the technological studies of class teacher education is well justified: attending the technology classes will give them the opportunity to enrich the subject by bringing their own special skills and features into the traditionally masculine field