The Voice - An Occupational Tool. A Study of Teachers' Classroom Speech and the Effects of Amplification

Opettajat ovat yksi suurimmista ammattiäänenkäyttäjäryhmistä, ja heillä katsotaan olevan suurin riski ääniongelmiin. Opettajilla ympäri maailman esiintyy paljon äänioireita, ja he muodostavat enemmistön äänipotilaista. Tutkimustulokset osoittavat, että pitkäaikainen äänenkäyttö sekä sellaiset ulkoiset tekijät kuten tilan huono akustiikka, voimakas taustamelu ja pitkä välimatka kuulijoihin voivat osaltaan olla vahingollisia äänelle. Nämä samat ulkoiset tekijät aikaansaavat myös epäsuotuisat kuunteluolosuhteet oppilaille. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sähköisen äänenvoimistuksen käyttöä luokkahuoneessa eräänä mahdollisena keinona parantaa opettajien ääniergonomiaa ja oppilaiden kuunteluolosuhteita. Kuulopalautteen vaimentamisen vaikutuksia puheeseen tarkasteltiin myös. Kolmekymmentäkolme islantilaista opettajaa oppilaineen (yhteensä 791) kaikilta koulutusasteilta arvioi äänenvoimistuksen käyttöä luokkahuoneessa. Viisi opettajista (3 naista, 2 miestä), joilla kaikilla oli pitkä opetuskokemus, osallistui testiin. He käyttivät opetuksessaan vähintään viikon ajan langatonta äänenvoimistuslaitteistoa. Äänenvoimistuksen vaikutuksia tarkasteltiin vertaamalla oppitunnin aikaista puhekorkeutta, voimakkuutta ja äänenlaatua (spektripiirteet sekä kahden äänenkäytön opettajan suorittama kuunteluarvio) normaalitilanteessa ja äänenvoimistusta käytettäessä. Opettajilta ja oppilailta kerättiin kyselykaavakkeella tietoa mielipiteistä äänenvoimistuksen käytöstä. Lisäksi kuusi suomalaista naista toimi koehenkilöinä laboratoriotestissä. He lukivat tekstin normaaliolosuhteissa ja sekä voimistetun että vaimennetun kuulopalautteen kanssa. Sähköinen äänenvoimistus laski puhekorkeutta ja voimakkuutta ja jyrkensi spektrin kaltevuutta, mitkä piirteet ilmentävät äänihuulia vähemmän kuormittavaa äänenkäyttöä. Työpäivan aikainen kasvu näissä piirteissä oli normaalitilannetta suurempaa äänenvoimistusta käytettäessä, minkä tulkittiin ilmentävän parempaa sopeutumista äänelliseen kuormitukseen. Äänet arvioitiin paremmiksi äänenvoimistusta käytettäessä. Myös kuulopalautteen vaimentaminen laski puhekorkeutta ja voimakkuutta. Enemmistö opettajista ja oppilaista/opiskelijoista piti sähköistä äänenvoimistusta luokkahuoneessa hyödyllisenä. Opettajien oli mielestään helpompi puhua ja he kokivat vähemmän äänenväsymisoireita voimistusta käytettäessä. Oppilaat ilmoittivat, että heidän oli helpompi kuulla opettajan puhetta ja seurata opetusta. Haitoiksi mainittiin lähinnä tekniset ongelmat, jotka useimmiten johtuivat opettajan puutteellisesta taidosta käyttää äänenvahvistuslaitteistoa. Sähköinen äänenvoimistus luokkahuoneessa näyttää olevan ergonomisesti suositeltavaa sekä opettajien äänen että oppilaiden kuuntelutehokkuuden kannalta. Huomiota pitäisi kuitenkin kiinnittää sekä siihen, että laitteisto soveltuu tilaan, jossa sitä käytetään että opettajien riittävään käytönopastukseen.Teachers are one of the largest groups of professional voice users and as such, are considered to be the most at risk of incurring voice problems. Various voice symptoms are common among teachers world wide and members of this profession form a major group of voice patients. Researchers have stressed how prolonged voice use and external factors such as poor acoustics, high levels of background noise and long distances between a speaker and his listeners can all play a part in harming the voice. These same external factors also create unfavorable listening conditions for pupils. This study addressed one possible solution which may serve to improve teachers' vocal ergonomics and pupils' and students' listening conditions - the use of electric sound amplification in the classroom. The effects of damping auditory feedback, was also studied. For subjective evaluation of use of amplification in classrooms, thirty three Icelandic teachers, from all educational levels, participated voluntarily with their students (total 791). Five of those teachers (3 females and 2 males) all with long teaching experience, participated in an objective evaluation. Additionally six Finnish females volunteered as subjects in a test conducted under laboratory conditions. They read a text in normal conditions while hearing their voices a) amplified and then b) damped. In field conditions teachers used, for at least a week, a wireless amplification equipment. The effects of electric sound amplification were studied by comparing fundamental frequency (F0, corresponds to pitch), sound pressure level (SPL, loudness), and spectral characteristics (voice quality) of the voice a) while using amplification and b) without amplification. Subjective opinions on the use of amplification in classrooms were gathered from teachers and pupils by using questionnaires. The teachers' sound samples were evaluated by two voice trainers. The results showed that amplified auditory feedback led to a significant decrease in F0 and SPL values and the spectral slope became steeper, indicating less strenuous voice use. There was a greater working-day related increase in these parameters which suggests better adaptation to vocal loading. Voices were also evaluated to sound better with amplification. Damping of the auditory feedback had a tendency to lower F0 and SPL. The questionnaires' results indicated that both teachers and students found amplification beneficial. With amplification teachers found it easier to talk and experienced less fatigue in the vocal apparatus. Students found it easier to hear the teacher through class chatter and easier to follow the lesson. Disadvantages mentioned were mainly technical problems, frequently due to a lack of knowledge of how to use the equipment. The results suggest that amplification in classrooms can be ergonomically desirable both for teachers' voices and for students' listening effectiveness. It is, however, important to find the best suited amplification device for each classroom and to provide the teachers with sufficient instructions on how to use it