Yksin mutta yhdessä -Opettajat omaa työtä ja oppilaitoksen toimintaa kehittämässä

Tutkimuksen lähtökohtana on väite, jonka mukaan yhteisöllisyyden lisääntyessä yksilöllisyyden merkitys lisääntyy (Sahlberg 1996). Oppilaitos elää ja muuttuukin pääasiassa yksilöidensä kautta. Ympäristön odotukset korostavat kuitenkin yhteisöllistä työskentelyä. Tästä ristiriidasta saattaa seurata kehittämistyön kokeminen uhkana yksilölliselle vapaudelle - ei keinona vahvistaa oppilaitoksen yhteisöllistä osaamista. Opettajien tiimityöstä tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan tiimityön ja laajemmassa mielessä yhteistyönkin kehittämisessä keskeisenä haasteena pitää raja-aitojen ylittämistä yksilöllisten käytäntöjen ja yhteisöllisten käsitysten välillä. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa ja ymmärrystä tiimin kehittymisestä ja oppimisesta: miten kehitys etenee ja mitä kehityksen eri vaiheissa tapahtuu. Tutkimuksen kohteena olevan kehittämisprosessin ohjaamista arvioimalla saatiin tietoa myös oppilaitoskohtaisten hankkeiden ohjaamisesta. Tutkimustehtävänä oli kuvata ja mallintaa tiimin kehittymis- ja oppimisprosessia sen eri vaiheissa. Tiimien tehtävänä oli kehittää omaa työtä ja oppilaitoksen toimintaa johdon asettamien kehittämisstrategioiden ja tiimin omien tarpeiden pohjalta. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena ja kertovan muutosselonteon menetelmällä. Menetelmän avulla kuvattiin uuteen toimintatapaan johtanutta prosessia. Muutosta kuvaavat kertomukset tuottivat tietoa käytännön toiminnasta. Lisääntyvä muutosvauhti korostaa yhteistyön toimivuutta, nopeutta ja käytännöllisyyttä, jolloin tiimityön oppimis- ja prosessipainotteiset pyrkimykset asettuvat usein opettajan käytännöllisiä tavoitteita vastaan. Tiimityön keskeinen ongelma oppilaitosyhteisöissä näyttääkin olevan se, että liian itsestään selvästi oletetaan opettajien omaksuvan uudet toimintatavat luopumalla vanhoista käytännöistä. Vaikka yhteistyö ja tiimityö nähdään tärkeänä ja omaa työtä kehittävänä toimintana, kokemus siitä voi olla hyvinkin negatiivinen, mikäli yhteistyötä tukevia rakenteita ja toimintamalleja ei ole organisaatiossa kyetty muuttamaan. Käytännössä puhutaan paljon tiimityöstä, mutta toiminta ei ole juurikaan muuttunut. Nekin, jotka kokevat yhteistoiminnan tärkeäksi, turhautuvat helposti. Oppimisen näkökulmasta tilanne on myös haastava, koska yleensä "samanmieliset" hakeutuvat yhteistyöhön keskenään. Yksi hankaluus oppimisen kannalta on myös tiimin kokoonpanon ja tehtävien jatkuva muuttaminen. Organisatoriset oppimisprosessit hakevat siis vielä muotoaan. Tutkimus tuotti viisi tiimin oppimisen ja kehittymisen kuvausta. Yksilöllinen oppiminen osoittautui tiimin kehittymistä sääteleväksi tekijäksi. Yhteistyön merkitys yksittäisen opettajan pedagogisen ja ammatillisen kehittymisen välineenä nousi tämän tutkimuksen keskeisimmäksi ja yllättävimmäksi lopputulokseksi. Tutkimuksen tulokset puoltavat täten vahvasti yksilön näkökulmaa yhteisen oppimisen lähtökohtana. Tiimityö muutti opettajan työn sisällöllistä rakennetta, mutta ennen kaikkea opettajan käsitystä itsestään ja kollegoistaan. Lisäarvo ryhmästä ja tiimistä jäsenilleen on itsetuntemuksen ja ammatillisen osaamisen lisääntymisessä. Tiimin jäsenten saama hyöty tiimityöstä kanavoitui oman opetustyön kehittämiseen. Tulokset näkyivät uudistuneina työskentelytapoina oppilaitoksen tasolla. Kehittyneemmät työskentelytavat ja ammatillinen kehittyminen lisäsivät osaltaan myös työssä jaksamista. Pedagogiseen asiantuntijuuteen perustuva kehittäminen edellyttää myös johdon nykyistä aktiivisempaa roolia suunnan näyttäjänä, olosuhteiden mahdollistajana ja keskustelukumppanina. Yksilön tasolla erityisesti opettajayhteisöissä on ongelmana se, että työntekijöillä ei ole välttämättä tietoa kollegoiden kiinnostuksen kohteista ja osaamisesta. Pelkästään muodollisesta pätevyydestä saatava tieto ei riitä. Tarkastellaan minkä tahansa yhteisön osaamisen ja yhteistyön johtamista, tulisi oppilaitoksissa olla parempaa tietoa opettajien todellisesta osaamisesta. Organisaation näkökulmasta yhteistoiminta tuottaa uusia innovaatioita, uusia palveluita ja uusia tuotteita, joita ei yksin tekemällä saavuteta. Yhteistyön kehittämiseksi oppilaitosten on hyvä aluksi käydä keskustelu siitä, millainen yhteistyön muoto sopii juuri ko. organisaatioon. Keskustelua tulee jatkaa edelleen sen pohtimisella, mitkä asiat nykyisessä toimintatavassa toimivat ja mitkä niistä halutaan siirtää uuteen tapaan,millaisten asioiden tulee muuttua ja miten muutosten ajatellaan tapahtuvan. Tämän keskustelun ja arvioinnin käynnistämisessä on usein tarpeellista käyttää organisaation ulkopuolista henkilöä.ALONE BUT TOGETHER - The Development of The Individual Work of Teachers And The Operations of An Educational Institution This study describes the development and learning process of a team of teachers while developing both their own work and the operations of their educational in-stitution. The development work was carried out at the Vaasa Adult Education Centre. A progressive development model was used for the development and learning process of the team. The team developed in stages, and each stage con-sisted of a special subject and task that contained a main learning process. The progress of the team was described with the help of factors that determined the forming of these processes. The team was regarded as part of a learning organisa-tion. The special characteristics of the teachers' teamwork were added to a picture gained from earlier research results. These characteristics were considered from both collegial and co-operative aspects as well as from the viewpoint of the teacher's own work autonomy. The study was carried out as action research in which five teams of teachers, a total of 22, took part. The teachers reported the changes verbally. As a result of the study, five descriptions of the development of the teams were received. A de-velopment stage analysis indicated that the main factor affecting the development of the team was what the individual learned. The fact that the professional knowl-edge of the individual in the team increased during the action research could be considered the main result of the study. The benefit gained by individual members from teamwork was considered important to the development of their own work. The institution benefited from the new working methods employed by the teach-ers who took part in the action research. Teachers using teamwork develop their own expertise and ways of sharing it. In-creasing expertise by sharing it produces more developed ways of working and helps teachers to keep up their well-being at work. If everyone in the organisation is committed to making changes work, then the development work affects the op-erations of an educational institution very quickly. There are many hidden as-sumptions concerning the operations of an educational institution. Therefore in work involving change and development, it is essential to form groups to discuss these assumptions in a controlled environment. This provides better conditions for development work to succeed, even though the matter to be changed does not con-cern the whole organisation.Research Centre for Vocational Education - Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskesku