Etäopetus opettajien täydennyskoulutuksessa ja etäopetuksen pedagogiset menetelmät

Tulevaisuuden yhteiskunnasta puhutaan oppimisen yhteiskuntana, jossa menestyvillä korostuvat oppimaan oppimisen taidot. Itsesäätelyvalmiudet nousevat etäopiskelun ja itseohjautuvan tietoverkko-opiskelun ohella menestymisen avaintekijöiksi. Kasvatustieteen lisensiaatti Jorma Saarisen tekemässä tutkimuksessa arvioidaan sekä etäopetusta pedagogisena prosessina ja opettajan ammatillisen kehittymisen tukena että etäopetuksen toteutusta. Itsenäisen ja itseohjautuvan opiskelun välineet ja menetelmät ovat nopeasti kehittyneet monipuolisiksi tietoverkkoja, tietokoneita ja digitaalisia tietokantoja käyttäväksi välineiden ja menetelmien kirjoksi. Keskustelun kärki on lyhyessä ajassa siirtynyt etäopetuksesta tietoverkkoja hyödyntävään eLearning-opiskeluun. Vaikka Suomi on tieto- ja viestintätekniikan edelläkävijöitä maailmassa, ko. tekniikan systemaattinen pedagoginen käyttö on kuitenkin vielä varsin sattumanvaraista ja vähäistä. Samalla ovat entistä voimakkaampina nousseet esiin kysymykset, millaiset opetus- ja opiskelumenetelmät ovat oppimisen kannalta tehokkaita. Saarisen tutkimus pyrkii osaltaan parantamaan tilannetta tuottamalla empiirisiä tutkimustuloksia opettajien täydennyskoulutuksesta. Pääasiallisena tutkimuskohteena olleissa ryhmissä oli yhteensä 141 opettajaa siten, että kaksi etäopiskeluryhmää osallistui luentoihin suoran videoetäopetuksen välityksellä ja kolmas ryhmä oli luentopaikkakunnalla lähiopetuksessa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin useassa vaiheessa vuosina 1996-1998. Aluksi tehtiin lomakekyselyitä, joista saatuja vastauksia analysoitiin laskennallisilla menetelmillä. Tutkimusta syvennettiin teemahaastatteluilla, joiden tuloksia analysoitiin laadullisilla menetelmillä. Tämän lisäksi tutkittiin opetushallinnon tukemien etäopetushankkeiden toteutusta, ongelmia ja käytännön esteitä ja Opetushallituksen organisoimaan Suomi tietoyhteiskunnaksi -koulutukseen osallistuneiden opettajien ammatillista kehittymistä. Tutkimus osoittaa etäopiskelun olevan tehokas tapa erityisesti työn ohessa tapahtuvan opiskelun ja ammatissa kehittymisen tukena. Se edellyttää kuitenkin opiskeluun liittyvien itsesäätelymekanismien tuntemusta ja opiskelijan motivoitumista. Koulutuksen järjestäjän tulee luoda opiskelulle motivaatiota ylläpitävät puitteet, joissa korostuu erityisesti etäopiskeluryhmän tutorin rooli opintojen ja pienryhmien toiminnan ohjaajana. Videoetäopetus on käyttökelpoinen suoran etäopetuksen toteutusmuoto, kun se toteutetaan hyväksi koettuja toimintatapoja noudattaen. Näissä korostuvat erityisesti hyvä ennakkosuunnittelu, hyvin organisoitu opintojen ohjaus ja paikallinen ohjattu pienryhmätyöskentely. Tekninen kehitys näyttää tuovan uudentyyppisiä mahdollisuuksia myös tietoverkkoja hyödyntävälle asynkroniselle etäopiskelulle. Tietoyhteiskuntataitojen osaamisen katsotaan olevan keskeinen uusien oppimisympäristöjen käytön mahdollistava taito nykyhetken yhteiskunnassa ja tulevaisuudessa. Nopea tekninen kehitys asettaa kuitenkin opetushenkilöstön valtavan haasteen eteen, koska heidän tulee samanaikaisesti itse opiskella sekä tieto- ja viestintätekniikan peruskäyttötaidot että niiden pedagoginen käyttö. Saarisen tutkimus jättää jälkeensä myös useita avoimia kysymyksiä, joiden tutkimista tulisi jatkaa uusilla tutkimuksilla. Tutkittaviksi aihekokonaisuuksiksi voidaan nimetä muun muassa jatkuvan yhteiskunnan ja työelämän muutosprosessin ja uusien asioiden oppimistarpeen todellinen ja pitkäaikainen vaikutus opettajan työhön ja ammatilliseen kehittymiseen. Miten nopeutuvassa muutoksessa voidaan turvata kaikille riittävät oppimaan oppimisen taidot? Onko tietotekniikan pedagoginen käyttö ratkaisu vai tuoko se vain uusia ongelmia?There has been an increasing discussion concerning the fact that we are turning into a learning society. Metacognitive learning skills are emphasized and the tools of distance and self-directive methods will be fully untilized. Learning these key tools and skills therefore are of extreme importance and priority. The purpose of this case-study is to assess a distance education course from a pedagogical and professional development standpoint. In this research, a focus is given to the use of videoconferencing a prime tool of distance learning. Three groups of 141 teachers participated in this study. Two groups were connected by videoconferencing and one locally. All other distance learning methods and tools were kept the same among all groups. The data collection of this study has been made during 1996­1998, first by structured form, later by theme interview. The results of the research have been analysed by SPSS and NUDIST computer programs. The evaluation of implementing distance education in this study is based on the reaction and learning factors in addition to Brinkerhoff s standards. The overall results of this case-study suggest that videoconferencing as a tool of distance education is a successful, effective method and can be used in the education process. Additional analyses were made in reference to projects supported by the Finnish education administration. The research of distance education as a pedagogical process is focused on the metacognitive learning skills and the supportive methods of distance education. The main result of the research was that distance education and distance learning need well-organised tutoring and guiding systems especially in long-term and challenging education programs. Essay writings as a replacement for exams were a very popular and effective method. The sooner the feedback of the answer, the better the motivation and improvement effects on the learning. The situational cognition and transfer had been taken into consideration in every education situation. Distance education as a support for teacher s professional growth can work if there is a well-organised tutoring system and, if the students are able to make reflective discussions in small sosioconstructive groups. One part of this research observed what kind of changes that had occured in teachers daily work. This was achieved in a training course for Finland s Information Society Strategy organised by the National Board of Education. The result was not consistent due to the fact that every school is different. Some had made a great improvement in pedagogical use of new information technology, while others made no significant change. Information technology in education is a central point that creates possibilities to use modern learning environments now and in the future society. According to Finnish strategy, these skills will be available for everyone by the year 2004 at the latest. In this research these skills rise up because distance education is increasingly dependent on information technology. There have been several projects of great importance in the field of educational technologies and their development, funded by the Ministry of Education in Finland. Training needs of teachers is great because they had to operate at the same time as support of learning and source of data management. Students have to learn metagognitive skills as well