'Maattomat kuninkaat', Osa-aikainen erityisopetus oppivelvollisuuskoulun vuosiluokilla 1. -6.

Tutkimuksen otsikko 'Maattomat kuninkaat' on metafora. Otsikolla olen halunnut kuvata osa-aikaisen erityisopetuksessa toimivan erityisopettajan työtä peruskoulun vuosiluokilla 1.- 6. Kuninkuudella kuvataan osaamista ja ammattitaitoa, joka tämän päivän erityisopettajilla on. Erityisopettajat ovat erityisopetuksen spesialisteja peruskoulussa. Osa-aikainen erityisopetus on yleisopetuksen tukimuoto, jolla pyritään tarttumaan puhe-, lukemis- ja kirjoittamishäiriöisten tai muista oppimisvaikeuksista kärsivien oppilaiden ongelmiin. Osa-aikaisuus on samalla maattomuutta. Vaikka oppilaita on paljon ja erityisopetuksen tarve on jatkuvassa kasvussa, ovat oppilaat kuitenkin 'lainassa' luokanopettajilta. Osa-aikaiseen erityisopetukseen kohdistuva tutkimukseni suoritettiin Satakunnassa lukuvuosina 1999-2000. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, jonka keinoin lähestyttiin osa-aikaisen erityisopetuksen todellisuutta ja tavoitteena oli löytää siitä monen suuntaisia suhteita. Tutkimus suoritettiin teemahaastatteluna. Tutkimuksessa haastateltiin osa-aikaisessa erityisopetuksessa toimivia erityisopettajia, luokanopettajia ja koulutoimenjohtajia. Ydinajatuksena oli löytää erityisopettajan työssä tapahtuneet muutokset 1990-luvulla sekä miten koulutuspolitiikan uudistuminen ja lamavuodet ovat heijastuneet osa-aikaisen erityisopetuksen sektorille. Osa-aikaisen erityisopetuksen toimintamalli on vakiintunut ja siinä tapahtuneet muutokset ovat olleet suhteellisen vähäisiä. Muutoksista selkeimmin nousi esille erityisopetuksen tarpeen voimakas kasvu ja toisaalta erityisopetuksen resurssien vähäisyys. Erityisopettajien työala oli laajentunut myös erilaisten asiantuntijaryhmien suuntaan. Oppilashuoltotyöryhmät toimivat lähes joka koululla. Lisäksi yhteistyö eria alojen asiantuntijoiden kanssa oli lisääntynyt. Erittäin merkittäväksi erityisopettajat kokivat yhteistyön koulupsykologien kanssa. Työalan ongelmina erityisopettajat kokivat erilaiset piilo-ongelmat. Piilo-ongelmilla tarkoitettiin vuorovaikutuksessa esiintyviä ongelmia. Piilo-ongelmista ei keskusteltu, mutta niiden olemassaolo tunnustettiin. Tällaisina ongelmina koettiin mm. erityisopettajan työn arvostelu, oppilaiden saaminen luokista erityisopetuksen tunnille ja näkemyserot oppilaan saamasta erityisopetuksen sisällöstä ja tavoitteista. Piilo-ongelmista erityisopettaja selvisi omalla joustavuudellaan ja luokanopettajaa ymmärtävällä suhtautumisella. Luokanopettajien tai koulutoimenjohtajien mielestä erityisopettajan kanssa tehtävässä yhteistyössä ei ongelmia esiintynyt. Tutkimuksessa arvioitiin tuloksellisuutta taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Taloudelliset resurssit olivat pienentyneet 1990-luvulla ja voidaankin todeta, että useimmissa kunnissa opetustoimeen kohdistuvat päätökset tehdään 'jatkuvan säästämisen hengessä'. Tehokkuuden arviointi liittyi eri toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksessa oli esteitä, jotka vaikuttivat tehokkuuteen. Kiire, työmäärä, erilaiset palaverit, koulujen vaihto, erityisopettajien vaihtuvuus, erilaiset intressit työuupumus olivat mm. tekijöitä, jotka vaikutivat opettajien vuorovaikutustilanteissa. Vaikuttavuutta selvitettiin lähinnä kuntien arviointikäytäntöjen avulla. Arviointiuudistukset etenkin osa-aikaisen erityisopetuksen sektorilla olivat tutkimuksen suorittamisen aikana vielä 'lapsen kengissä'. Arviointi noudatti perinteistä linjaa. Erityisopettajat tekivät erilaisia testejä, joiden avulla seurattiin oppilaiden lähtötilannetta ja edistymistä. Erityisopetuksen oppilasmääristä pidettiin tilastoa ja lisäksi erityisopettajat pitivät päiväkirjantyyppisiä muistiinpanoja oppilaista ja tehdystä työstä. Arviointi palveli lähinnä erityisopettajaa. Tutkimuksen kannalta arvioituna selkeästi nousi uuden koululainsäädännön myötävaikutuksella integraatio. Integraatio herätti epäilyjä, epätietoisuutta ja avoimia kysymyksiä siitä, miten sitä tulisi toteuttaa. Tilanteessa näkyy ylemmän tason normiohjauksen puute. Kuntien tehtäväksi on jätetty itsenäisesti päättää integraatioratkaisuista. Opettajien keskuudessa integraatio nähtiin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa eräänä säästämisen keinona, mutta joka hyvin toteutettuna on oppilaan etu. Tutkimuksen myötä osa-aikaisen erityisopetuksen sektorilla on selkeitä kehittämisalueita, joiden avulla voidaan myötävaikuttaa erityisopettajien työhön. Ensinnäkin Satakunnassa on hyvin niukalti järjestetty erityisopettajille täydennyskoulutusta. Pula erityisopettajista puhuu myös oman erityisopettajakoulutuksen puolesta. Lisäksi erityisopettajat kokivat olevansa melko yksinäisiä omalla työalallaan. Yhteistoiminta ja verkostoituminen erityisopetuksen työalalla toisi tukea omaan työhön, uusia ratkaisu- ja mahdollisesti uusia toimintamalleja. Kunnista puuttui myös laaja-alainen suunnitelmallisuus osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteista, resursseista ja tarpeesta. Suunnitelmallisuuteen tulisi kuulua myös yhteiset pelisäännöt integraation toteuttamisesta ja siihen kiinteästi liittyvistä tukitoimista, jotka koskevat integroitua oppilasta, hänen opettajiaan sekä muuta luokkayhteisöä. Erityisopetus tarvitsee myös profiilin nostoa, joka onnistuu mm. asiallisella tiedottamisella. Erityisopetus koetaan vielä nykyäänkin oppilasta leimaavana. Satakunnassa on tarvetta osa-aikaisen erityisopetuksen laadullisiin pilottihankkeisiin ja projekteihin. Opetushallituksen erityisopetuksen laatuhanke on varteenotettava esimerkki valtakunnallisesta kehittämistyöstä. Valitettavasti valtakunnallisuus ei aina riitä, vaan alueelliset erityistarpeet tulisi huomioida eri hankkeissa. Koska Satakunnassa on voimakkaasti kehitetty yliopistollista koulutusta, ei erityisopetuksen sektorin kehittämisen esteenä ole välttämättä muuta, kun rahoittajien löytäminen.The aim of the study was to get information about the operation model in part-time special education and the factors affecting this model. The starting point of the study was the idea to research the effectiveness of part-time special education in the 1990s. The economy, the changes in education policy and the reforms at schools formed the frames of reference. However, evaluating the effectiveness turned out to be very broad and complicated approach. Thus, the notion of the effectiveness was defined to include only the effectiveness in part-time special education and it was studied on the basis of Caroline Weiss (1995) interaction theory. This definition didn t exclude economy and efficiency from the study. The problems of the study were the interaction between people, and the interaction in the functional cultures. Efficiency was studied by applying evaluation methods which were used in part-time special education. Furthermore, the changes which have affected the special education in the 1990s were studied. The study was carried out in 16 municipalities in Satakunta, south-west Finland. The special teachers working in part-time special education and chief education officers were interviewed in 1998-1999, and the study was completed in 1999-2000 by interviewing class teachers at the lower level comprehensive schools. A total of 40 people was interviewed. The economy of the municipalities has been weakened during the recession of the1990s. The difficulties of the economy also affected the education. In special education, the savings meant changes in the teachers' office, cut in the number of lessons and cost reductions. In the 1990s the need for part-time education was increasing, and the pupils in special education were no longer only those who had typical difficulties in reading and spelling. The special teachers were also exhausted by hard work. According to Weiss (ibid.) theory, the interaction of decision- makers is affected by four Is, i.e. interests, ideology, information and institution. The results of the present study show that different interests, ideological differences between different cultures and information available, all affect the decision making. The special teacher works in three different cultures. First of all, the politicians represent the highest level of the decision-making. The interest of this level is to maintain the economic balance in organising education. At school the special teacher works mainly with his/her pupils. The culture of accountability combines the political culture and school s culture. In other words, the special teacher should be able to show that investment in special education has been profitable. The interaction between different people can sometimes be problematic. The special teachers think that there are many hidden problems in co-operation with class teachers and also with politicians. There are conflicting interests in decision-making. Evaluation presents the main challenge in education at the moment. Evaluation refers the assessment of effectiveness in education. Thus, the decision-making and the development of education are based on the results of evaluation. The aim is to reduce impractical and inefficient practises and procedures, and replace them with more efficient ones. Municipal services are developed in order to provide even better services for the clients of schools, i.e. pupils. At the time of the study the municipalities were just developing evaluation methods. In addition to evaluation, there has been much discussion on integration in special education since in the new educational legislation came into force. The study shows that the integration solutions of municipalities, and how they would be carried out in practice, caused uncertainty and fear among the teachers. Since the need for special education has increased in recent years, the municipal decision-makers have to decide how to deal with this growing demand. The shortage of economic resources and the lack of qualified special teachers are the main problems in the research area. The special teachers have no network and their communication with other municipalities is occasional. Moreover, they have practically no co-operation with experts in their own field. The special teachers regarded school psychologists as their most important co-workers. The operation model in part-time special education has been criticised by class teachers for being too inflexible and following the same old routines. There is a need to change special education system so that it could take better care of the pupils and pay attention to their difficulties. Furthermore, computer-based teaching and pre-school pupils are the new and challenging sectors in the part-time special education The biggest obstacle in the development of special education is the lack of money. But there are also cultural obstacles. The education system is very traditional and the changes happen very slowly. On the political level, the biggest problems are inadequate economic resources and how they are able to carry out the savings. Since the views and operation models of different cultures differ considerably, co-operation is possible only in very narrow sector