Hyvinvointivaltion lupaukset, kohtuuttomat tapaukset ja sosiaalityö

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen hyvinvointivaltion sosiaaliturvalupausta ja sen pettämistä kohtuuttomiksi koettujen tilanteiden valossa sekä sosiaalityön ammatillista paikkaa hyvinvointivaltion murroksessa. Tutkimuksen taustana on 1990-luvun muutos hyvinvointiammattilaisten toimintaympäristössä. Tutkimuksen lähtökohtana ovat pohjoismaisen ja suomalaisen hyvinvointivaltion lupaukset sosiaaliturvasta ja huolenpidosta, siten kuin ne on kirjattu lakeihin, asetuksiin ja poliittisiin ohjelmiin. Jokaisen ihmisen ihmisarvon kunnioittaminen sisältyy myös pohjoismaiseen perinteeseen ja sosiaalityön eettiseen lähtökohtaan ja se on enemmän kuin laki. Tutkimus voidaan paikantaa osaksi laajaa kansainvälistä tutkimuskeskustelua, jonka kiinnostuksen kohteena on asiakkaan ja palvelujärjestelmän suhde ja asiakkaan kohtelu palvelujärjestelmässä. Toisaalta sitä voidaan lukea myös terveyssosiaalityön sosiaaliraportointina tai ammatillisen sosiaalityön moraalin ja politiikan tarkasteluna. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan kysymykseen siitä, miten kohtuuttomat tilanteet syntyvät. Tarkastelu kohdennetaan asiakkaan ja hyvinvointivaltion suhteeseen, jota sosiaalityöntekijät ja muut hyvinvointivaltion ammatilliset työntekijät työssään hyvinvointivaltion instituutioissa välittävät. Tutkimuksessa analysoidaan sosiaaliturvapolitiikan toteutumista yksittäisten ihmisten tilanteissa. Tutkimuksen tiedon tuottajina eli informantteina ovat olleet terveydenhuollon sosiaalityöntekijät. He raportoivat omasta työstään viimeisimmän kohtuuttomaksi arvioimansa tapauksen vuosien 1998 ja 2000 valtakunnallisessa kyselyssä. Tutkimusaineisto sisältää 303 raportoitua tapausta. Kohtuuttomien tilanteiden syntyehdot analysoidaan tapausaineistoon perustuen viidessä tarkastelukehyksessä. Tutkimuksen tulokset tekevät näkyväksi sosiaaliturvapolitiikan toteuttamisen ja laajemmin koko hyvinvointipolitiikan ristiriitaisuuksia ja jännitteitä. Ne korostuivat 1990-luvulla muuttuneen talousajattelun määrittämässä hyvinvointipolitiikassa ja organisaatioiden ohjauksessa. Kohtuuttomaan tilanteeseen joutunut ihminen on jäänyt vaille sitä hyvinvointivaltion tukea ja apua, joka sosiaalityöntekijöiden ammatillisen arvion mukaan olisi hänelle kulunut. Kohtuuttomia tilanteita syntyy siitä, että säädökset eivät sovi asiakkaan tilanteeseen, kun säädöksiä ei noudateta, kun tukeen oikeutettu ei osaa tai halua hakea tukea, kun työntekijä ei toimi vaikka voisi tai kun viranomainen tulkitsee kohtuuttomasti. Kohtuuttomissa tilanteissa pohjoismaisen hyvinvointivaltion normatiivinen perinne on hylätty ja hyvinvointityön ammatillinen etiikka on kääntynyt nurinpäin. Asiakkaan ja työntekijän väliltä puuttuu persoonien välinen tunnustussuhde ja kansalaisen ja hyvinvointivaltion väliltä puuttuu sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien ja ihmisten erilaisuuden yhteiskunnallinen tunnustussuhde. Lopputuloksena on apua tarvitsevan ihmisen sosiaalinen hylkääminen. Tutkija tulee johtopäätökseen, että sosiaalityössä on yhdistettävä suhdeperustainen asiakastyö ja rakenteellinen työ, jotta on mahdollista ehkäistä sosiaalista hylkäämistä ja institutionaalista kaltoin kohtelua. Tutkimuksen lopussa esitetään johtopäätökset käytäntöön eli ehdotukset kunnille, valtiolle, Kelalle sekä sosiaalityöntekijöille.The subject matter of the study is the social welfare promise of the Finnish welfare state and the non-fulfilment of this promise in the unfair and unbearable situations as well as the professional position of social work in the transition of the welfare state. The 1990s brought a change in the working environment of the welfare service professionals. The study is based on the promises of a Nordic and the Finnish welfare state concerning social security and care as stipulated in laws, acts and political programmes. The dignity of every human person belongs also to the tradition of a Nordic welfare state and to the core values of social work, and it goes beyond the law. The study is part of an extensive international research debate on the relationship between a client and the service system as well as the treatment of a client in the service system. On the other hand it can also be seen as social report on health care social work or as an examination of the morality and politics of professional social work. The study seeks answers to questions concerning the rise of unfair and unbearable situations. The focus is on the relationship between the client and the welfare state, which is mediated by social workers and other professional welfare service workers in the institutions of the welfare state. The study analyses the implementation of social security policies in individual people s life situations. Social workers in the health care services have been the informants of the study. They reported on the latest unfair and unbearable case in their own work in the nationwide enquiry between 1998 and 2000. The research material comprises 303 case reports. Five frames of analysis are used to examine the conditions for the genesis of unfair and unbearable situations. The data is classified within each analysis frame in comparisons between the cases characteristics. The results are reported in case descriptions, tables, comments and summaries. The results of the study highlight the implementation of the social security policies and, more extensively, some contradictions and tensions of the whole welfare state policies. They came into forefront in the 1990s under the changed economic thinking that guided welfare state policies and the management of the organisations. In an unfair and unbearable situation an individual person has been left without the support and help of the welfare state that should have been provided according to the professional assessment of social workers. Unfair and unbearable situations arise when legislation does not fit in with the client s situation, when legislation is not followed, when a person who is entitled to benefits is not able or willing to seek the benefits, when the worker does not act when she or he could or when the decision-making authorities interpret the situations unfairly. In the unfair and unbearable situations, the normative tradition of a Nordic welfare state has been abandoned and the professional ethics of welfare services work has been turned upside down. The interpersonal relation of recognition between the client and the worker is missing. The recognition of difference and the recognition of social and economic rights between the citizen and the welfare state is missing. All this results in social abandonment of an individual in need of help. The researcher concludes that in the transformed welfare state, social workers have to combine relation-based case work with structural work to be able to maintain professional ethics and to combat social abandonment and institutional oppression of people. At the end of the study suggestions are presented to municipalities, the state of Finland, Social Insurance Institution as well as the social workers