Maahanmuuttajanaiset työelämätietoa etsimässä. Tutkimus kotoutumisen tietokäytännöistä

Tutkimuksen aiheena on maahanmuuttajien kotoutuminen suomalaiseen työelämään tietokäytäntöjen näkökulmasta tarkasteltuna. Siinä perehdytään Suomessa asuvien kurdinaisten ja venäläisten naisten tapoihin hankkia ja jakaa työelämää koskevaa tietoa. Maahanmuuttajien omaksumilla tietokäytännöillä on yhteys heidän kotoutumiseensa ja toimimiseensa uudessa kotimaassaan yhteiskunnan jäseninä esimerkiksi työelämässä. Tämä yhteys tulee esiin analysoitaessa keinoja, joiden varassa on mahdollista orientoitua toimintaan vieraassa ympäristössä kokonaan tai osittain kielitaidottomana. Toimintaan orientoituminen edellyttää aina tietoa ympäristön kokonaisuudesta. Kun kyseessä on yhteisö tai eri yhteisöistä koostuva yhteiskunta, tämä kokonaisuus muodostuu fyysisen ympäristön lisäksi sosiaalisesti ja kulttuurisesti muodostuneista hierarkkisista rakenteista ja merkitysjärjestelmistä, jotka luovat ihmisten toiminnalle puitteet. Yhtäältä ne asettavat toiminnalle reunaehdot ja toisaalta ovat sen tulos: niitä tuotetaan, uusinnetaan ja muutetaan ihmisten välisessä kommunikaatiossa yhteisen merkitysjärjestelmän, kielen, avulla. Kieli toimii tiedon luomisen ja jakamisen välineenä. Kielen avulla välittyvät myös yhteisön kulttuurisidonnaiset merkitykset, arvot ja normit sen jäseneltä toiselle. Uusi jäsen tulee osalliseksi yhteisöstä oppimalla sen edellä kuvatut toiminnan ehdot ja soveltamalla tietämystään käytännössä. Näin ollen kotoutumista on mahdollista tarkastella myös tietokäytäntöjen muodostumisen aspektista, tutkimalla siihen liittyviä tiedon hankinnan ja jakamisen tapoja. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä tavoista, joilla maahanmuuttajat uudelleenrakentavat ja merkityksellistävät tietokäytäntöjään omassa arjessaan, kotoutuessaan vieraaseen yhteiskuntaan ja toimiessaan erilaisissa yhteisöissä. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on tarkastella maahanmuuttajien informaatioympäristöjä ja niiden sisäistä dynamiikkaa sekä heidän näkemyksiään siitä, millainen merkitys tiedolla, sen hankkimisella ja jakamisella on heidän elämäntilanteessaan. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten Suomeen muuttaneet venäläis- ja kurditaustaiset naiset hankkivat, jakavat ja käyttävät työelämää koskevaa tietoa hakeutuessaan avoimille työmarkkinoille sekä toimiessaan työyhteisön jäsenenä? 2) Miten henkilökohtaiset tietokäytännöt rakennetaan uudelleen työelämään kotoutumisen kontekstissa? ja 3) Millaisia yhteyksiä tiedonhankinnalla ja tiedon jakamisella on voimaantumisen ja osallisuuden kokemiseen? Tutkimustavoitteisiin päästiin hyödyntämällä narratiivis-elämäkerrallista lähestymistapaa. Narratiivisuus ilmenee yhtäältä sosiaaliseen konstruktionismiin perustuvana metateoreettisena viitekehyksenä ja toisaalta haastatteluaineiston keräämisen, analysoinnin ja tutkimusraportin kirjoittamisen välineenä. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu 14 venäläistaustaisen ja 14 kurditaustaisen henkilön haastatteluista, jotka toteutettiin episodihaastattelumenetelmällä vuosina 2007 ja 2008. Kaikki haastatellut olivat naisia. Empiirinen tutkimus osoitti, että maahanmuuttajanaiset yhdistävät luovasti tiedon hankinnan ja jakamisen eri tapoja rakentaen niistä muuttuviin elämäntilanteisiinsa parhaiten sopivia tietokäytäntöjä. Sosiaalisilla verkostoilla on merkittävä rooli työelämätiedon hankinnassa, ja niiden luonne on yhteydessä tietokäytäntöjen uudelleenrakentamiseen. Paljon erityyppisiä kontakteja sisältävät verkostot tukevat tietokäytäntöjen monipuolisuutta ja joustavuutta. Transnationaaleilla suhteilla entisessä kotimaassa asuviin ystäviin ja sukulaisiin on merkitystä työelämää koskevan tiedon hankinnassa ja jakamisessa etenkin ennen maahantuloa ja välittömästi sen jälkeen. Työelämään kotoutumisen kannalta tärkeimpiä ovat kuitenkin Suomessa sijaitsevat sosiaaliset verkostot, jotka koostuvat suomalaisista viranomaisista ja muista maahanmuuttoalan työntekijöistä sekä kantaväestöön tai omaan etniseen ryhmään kuuluvista ystävistä ja tuttavista. Aktiivisen omaehtoisen tiedonhankinnan ja havainnoinnin lisäksi maahanmuuttajat saavat työelämää koskevaa tietoa myös pyytämällä tai pyytämättään toisilta sekä delegoivat tiedonhankintaansa muille. Henkilölähteet painottuvat tiedonhankinnassa varsinkin ensimmäisinä vuosina maahantulon jälkeen. Saatua tai hankittua työelämätietoa jaetaan eteenpäin muille sekä oman etnisen ryhmän edustajille että muille maahanmuuttajille ja harvemmin myös kantaväestöön kuuluville erityisesti silloin, kun se on itselle hyödyllistä tai ei ainakaan haittaa omien tavoitteiden saavuttamista. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että erilaisista tiedonhankinnan ja tiedon jakamisen tavoista rakentuvilla tietokäytännöillä on yhteys henkilökohtaiseen voimaantumiseen ja sitä kautta työyhteisöön kuulumiseen sekä laajempaan osallisuuteen yhteiskunnassa.The study focuses on female immigrants information practices related to seeking and sharing information about work life. More specifically, this study delves into the ways in which Kurdish and Russian women integrating into Finnish society acquire and share information in the above context. The information practices are connected to the integration of the immigrants, as well as their ability to act as members of society in their new home country. Language is as a tool of creating and sharing information. It also helps to relate the community's cultural-specific meanings, values and norms among the members of the society. A new member becomes a part of the community by learning its aforementioned prerequisities for action and applying his or her knowledge in practice. Therefore, it is also possible to observe integration from the aspect of how information practices are formed. The goal of this study is to deepen our understanding about the ways in which immigrants rebuild their information practices and make them meaningful in their everyday lives, while integrating in society and acting in different communities. More specifically, the study addressed three main research questions: 1) How do Russian women and Kurdish women seek, share and use work life related information while integrating in Finnish society? 2) How are personal information practices re-built in the context of integrating in Finnish work life? 3) What kind of connections do information-seeking and information sharing have to the experiences of empowerment and involvement? The empirical data were gathered in 2007 and 2008 by interviewing 14 Kurdish and 14 Russian females who had immigrated to Finland. In the analysis of the interview data, the narrative approach was utilized. The empirical findings indicate that female immigrants are creative at combining different ways of information acquisition and sharing, as well as employing them in the building of their information practices best applicable to their changing life situations. Social networks have a significant role in the acquisition of employment-related information, and their nature is connected to the rebuilding of information practices. Contact networks of various kinds help to support the variety and flexibility of the information practices. Existing relationships with friends and relatives living in the former home country have an impact in the acquisition and sharing of employment-related information, especially before immigrating and immediately thereafter. However, the most significant networks for the adaptation to the employment system are those located in Finland, consisting of Finnish officials and other immigration workers, as well as friends and acquaintances belonging to the native population or one's own ethnic group. In addition to active self-reliant information acquisition and observation, immigrants may gather information about the employment system from others, either by asking them directly, or delegating information acquisition to others. The human sources are particularly significant during the first years after the immigration. The acquired or received employment information is shared with others both the members of one's own ethnic group and other immigrants or, albeit more rarely, the members of the native population particularly when it is beneficial for oneself, or at least does not impede reaching one's own goals. The study also demonstrated that information practices, for example, the ways of sharing and acquiring information, are closely linked to personal empowerment and therefore to belonging to the work community, in addition to a wider involvement in society