Liminality matters: Balkanism and its edges in Bulgarian political cartoons 2004-2009

Väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan, miten Bulgaaria, jonka ajatellaan usein olevan Euroopan periferinen yhteiskunta, näkee itsensä suhteessa keskustaan eli Euroopan unioniin. Tyypillinen tapa tutkia tämän tapaisia keskustan ja reuna-alueiden valtasuhteita olisi tutkia, miten länsi rakentaa Balkan-kuvaansa. Tämä väitöskirjatutkimus kääntää asetelman päälaelleen ja nojaa Edward Saidin ajatukseen kontrapunktisesta lukemisen tavasta, joka sallii kysyä, miten periferia näkee itsensä suhteessa keskustaan. Poliittiset pilapiirrokset nähdään työssä laajojen yhteiskunnallisten ilmiöiden ja valtasuhteiden ilmentyminä, joiden kautta edellä esitetyn tutkimuskysymyksen tutkiminen on mahdollista. Tutkimuksen analyyttisenä kategoriana käytetään balkanismin käsitettä. Balkanismin ajatus perustuu sellaisille vastakkainasetteluille kuten rationaalinen/irrationaalinen, hallittu/hallitsematon, kehittynyt/kehittymätön ja sivistynyt/sivistymätön. Parin ensimmäinen puolisko viittaa ajattelutavan mukaan Eurooppaan ja jälkimmäinen viittaa Balkaniin. Bulgaarialaisten poliittisten pilapiirrosten analyysi osoittaa, että balkanismin ajatus esiintyy kyllä analysoidussa aineistossa, mutta myös vaihtoehtoisia tapoja nähdä periferian ja keskustan suhde on olemassa. Osa pilapiirroksista ei nojaa balkanismin kahtiajakoihin ollenkaan ja osa haastaa ne avoimesti. Työn yhteenvetona voidaan todeta, että nojaamalla ironiseen esitystapaan analysoidut poliittiset pilapiirrokset haastavat kuitenkin aina jollain tavoin balkanismiin nojaavan näkemyksen keskustan ja periferian valtasuhteista. Vaikka osa pilapiirroksista ensisilmäyksellä näyttäisikin uusintavan balkanismille tyypillisiä kahtiajakoja, nousevat ne ironiansa avulla vastustamaan tätä usein tiedotusvälineissä, tutkimuskirjallisuudessa, poliittisissa analyyseissä ja populaarikulttuurissa esiintyvää yksinkertaistettua ajatusmallia.Most analysis of transnational power relations between the West and the Balkans has concentrated on Western constructions of the countries and peoples within the Balkan area. Taking a cue from the Saidian notion of contrapuntal reading, this dissertation illuminates the power relations organized around the Balkans in a reverse manner: not from the centre out, but from the periphery in. It shows how a so-called peripheral society, Bulgaria, narrates and represents itself in relation to a so-called core, the European Union. This line of inquiry is pursued through an investigation of Bulgarian political cartoons as expressions of wider societal discourses. For these cartoons the relevant analytical category is that of Balkanism: a discourse of liminality organized around a set of hierarchically arranged binary oppositions - such as rational/irrational, controlled/violent, developed/ underdeveloped, civilized/ barbarian - organized so that the first element of the dichotomy is connected to ´Europe´ and the second with the ´Balkans´. A decidedly mixed picture of Bulgarian self-representations emerges as a result of the analysis. Even though the crucial role played by Balkanist stereotyping cannot be denied, alternatives are certainly present. They include both indifference and more overt challenges of the Balkanist vocabulary. Last but not least, even those texts in which the prevailing patterns of the Balkanist discourse are deeply soaked in remain open to ironic interpretations that disrupt and subvert Balkanism?s claims to power and authority