Koulurakennus ja hyvinvointi. Teoriaa ja käytännön kokemuksia peruskouluarkkitehtuurista

Koulurakennus ja hyvinvointi Perusopetuslaissa todetaan, että opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Mutta miten tämä määritellään ja miten se toteutuu? Kaisa Nuikkisen väitöskirjassa kysytään, mikä on koulurakennuksen rooli oppilaiden hyvinvoinnin tukemisessa. Tutkimus kohdistuu peruskoulurakennukseen opiskelu- ja työympäristönä. Tutkimusta on siivittänyt kysymys siitä, miten fyysinen kouluympäristö vaikuttaa hyvinvointiin. Mitkä tekijät tukevat oppilaiden ja henkilökunnan psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia miten opiskeluympäristö tukee hyvinvointia? Millainen on hyvä peruskoulurakennus; mitä kokemuksia se tuottaa käyttäjilleen? Kohtaavatko annetut ohjeet käyttäjien tarpeet? Koulun fyysiseenn ympäristöön ei juurikaan kohdisteta odotuksia ja usein ainoana vaikutusmahdollisuutena nähdään luokkahuoneen pulpettien sijoittelu. Arkkitehtuuritutkimus puolestaan on keskittynyt rakennusten esteettisten merkitysten analyysiin irrallaan ihmisten arjesta. Käyttäjien roolin merkitys suunnitteluvaiheessa on jäänyt taustalle. Valmiiseen rakennukseen kohdistunut tutkimus on keskittynyt staattisiin faktoihin rakennetusta tilasta ei tilaan aktiivisena merkitysten tuottajana. Koulujen suunnittelua ohjaavat rakennuslainsäädäntö ja normit. Näiden ohjeiden käytöllä pyritään turvaamaan fyysinen hyvinvointi. Lisäksi suunnittelua ohjaavat oppiaineiden erityisvaatimukset ja pedagogiset tavoitteet. Ainekohtaiset suunnitteluoppaat pitäytyvät opetettavan aineen omissa toiminnallisissa lähtökohdissa ja vaatimuksissa näkemättä rakennuksen mahdollisuuksia aineopetustilan ulkopuolella. Suoritetuissa terveystutkimuksissa näkökulma on ollut koettu terveys ei fyysinen ympäristö ja sen vaikutukset terveyskokemuksiin. Kouluterveyskyselyiden tuloksista on havaittavissa sellaisia psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ongelmia, joihin voisi löytyä parannuskeinoja myös arkkitehtuurin keinoin. Onko rakennussuunnittelun keinoin mahdollista edistää fyysisen terveyden lisäksi psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia? Suunnitteluohjeissa psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia tukevien ratkaisujen tavoitetasoja ei ole määritelty. Tutkimuksessa on etsitty peruskoulurakennuksen ja sen käyttäjien hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä ohjeiden löytämiseksi hyvinvointia tukevan opiskeluympäristön suunnitteluun. Käsityksen luominen nykyisestä hyvästä peruskoulurakennuksesta on edellytyksenä, jotta voisi kehittää peruskoulurakennusta koskevaa teoriaa käyttäjien kokemusten avulla. Tutkittava ilmiö on opiskeluympäristön tuottama kokemuksellinen hyvinvointi. Empiirinen aineisto on kerätty Soinisen koulun henkilökunnalta ja oppilailta. Soinisen koulu on pedagogisista lähtökohdista ohjelmoidun yleisen arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta suunniteltu rakennus. Sitä voi pitää suunnannäyttäjänä useille koulurakennuksille Helsingissä ja myös muualla. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Koulurakennukseen liittyvällä hyvinvoinnilla tarkoitetaan peruskoulurakennuksen toimintamahdollisuuksiin, sosiaaliseen ympäristöön ja psyykkiseen ympäristöön liittyviä myönteisiä kokemuksia. Hyvän peruskoulun ideaalityypin, ideaalikoulurakennuksen määritelmä perustuu koulun fyysiselle ympäristölle asetettuihin teoreettisiin vaatimuksiin: yhteiskunnan odotuksiin, rakentamiseen kohdistuviin vaatimuksiin sekä pedagogisiin ja työympäristön asettamiin vaatimuksiin ja myös käytettävissä oleviin tutkimustuloksiin. Etsittäessä vastauksia kysymykseen, millaisia kokemuksia Soinisen koulun rakennus tuottaa koulun oppilaille ja henkilökunnalle, on tutkittu koulun fyysisen ympäristön tuottamia kokemuksia tarkoituksena kyseenalaistaa yleisesti käytössä olevat ohjeet ja kehittää suunnitteluteoriaa edelleen. Tutkimusaineisto koostuu teemahaastatteluista, eläytymismenetelmällä kootusta aineistosta ja oppilaiden ottamiin valokuviin pohjautuvista haastatteluista. Vastauksena on saatu käyttäjien kokemuksia arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta rakennetusta koulurakennuksesta, jonka suunnittelussa käyttäjä on ollut aktiivisesti mukana. Tutkimuksen kohteena on, miten käyttäjät kokevat ohjeiden mukaan suunnitellun ja erityisesti tässä tapauksessa asiantuntijoiden arvion mukaan onnistuneesti suunnitellun koulurakennuksen. On tarkoitus, että lukija pikemminkin kuuntelisi käyttäjän kokemuksia kuin itse arvioisi arkkitehtonisen suunnitelman onnistuneisuutta. Teoreettisesti hyvälle peruskoululle asetettuja tavoitteita ja käyttäjän kokemuksia tarkastellaan arkkitehdin silmin. Koulurakennuksen tuottamia hyvinvointiin liittyviä kokemuksia käännetään suunnittelun kielelle ja suunnitteluohjeiksi. Näin löytyy aineksia käyttäjien hyvinvointia tukevan hyvän peruskoulurakennuksen suunnitteluteoriaan. Tutkimuksen tärkeimpinä esiin tulevina asioina voidaan pitää niitä kokemuksissa ilmeneviä seikkoja, joita teoreettisesti hyvän peruskoulurakennuksen määrittelyyn ei sisälly. Saadut tulokset viittaavat siihen, että käyttäjien aktiivinen panos suunnitteluvaiheessa tuottaa henkilökunnan hyvinvointia tukevia kouluympäristöjä. Oppilaiden kokemuksista puolestaan voidaan ottaa oppia tulevissa koulusuunnittelukohteissa.School building and well-being The aim of the study is to find out the connection between a school building and the well-being of the pupils and the staff and create instructions for designing learning environments supporting well-being. The phenomenon to be studied is the experienced well-being produced by the learning environment. The empirical data have been collected from the staff and pupils of the Soininen school (a comprehensive school in Helsinki, Finland, grades 1-6). The school building has been designed based on the winning entry in an architectural design competition with pedagogical aspects as the starting-point. The school can be regarded as a trendsetter for several school buildings in Helsinki and elsewhere. The study is a quality case study. The phenomenon is studied through two main questions: 1. What is a theoretically good comprehensive school building like? 2. What kind of experiences does the Soininen school building give to its pupils and staff? The two main questions form a continuum. The task is to present the contemporary so called official opinion about a good comprehensive school building and to develop its theory with the help of the experiences of the users. The study is divided into four parts. In the first part the well-being in a school building is defined and the study design described. In this study well-being means positive experiences about the possibilities for activities in a comprehensive school building and its social and psychological environment The starting point is the existential- phenomenological concept of man by Lauri Rauhala. According to it, it is possible to influence the human well-being through different channels of existence. As an architect the researcher is concerned with the influence of the architectural solutions of the school building on the situation components maintaining psychological harmony and physical health, such as light, space, freedom, beauty, pleasure, practicality and other important things in human life. Depending on the architectural solutions even other circumstances can be experienced as pleasant or unpleasant. The learning environment may make disturbing factors worse or, in positive circumstances, abolish them. The well-being supported by the experienced physical environment is studied by applying the subjective indicators of the well-being theory by Erik Allardt. The second part of the study defines the theoretically good comprehensive school building, the ideal school. The definition is based on the expectations of the society, building regulations, labour legislation, pedagogical norms as well as research findings. The method is content analysis. The third part deals with the role of the users. This part gives an answer to the question: What kind of experiences does the Soininen school building give to its pupils and the staff? As background orientation the role of the user in architectural study and the designing process, the designing and building process at the Soininen School, and the relationship between the building and the user have been studied. The research data consist of theme interviews, data collected by the insight method and of the interviews of children based on the photos taken by them. The experiences of the users are from a school building built according to a first prize entry in an architectural competition, a school building in whose design the users have been actively involved. The method of reasoning is the hermeneutical circle, understanding the meanings, and interpretation. The fourth part is a synthesis of the theoretically good comprehensive school building and the results of the case study. The data have been interpreted through the eyes of an architect. The experiences of the physical learning environment are translated into the designing language and designing instructions. By comparing the results analytically we can find elements in the frame-work of well-being for the designing theory of a comprehensive school building supporting the well-being of its users. The findings indicate the fact that the teachers active collaboration in the designing process produces school environments supporting the well-being of the staff. Cooperating with children, however, is often impossible in practice in projects lasting for many years, but it is possible to learn from the experiences of the pupils in the Soininen school. The most significant findings in this study are the factors in the experiences which are not included in the definition of a theoretically good comprehensive school. In the experiences related to possibilities for activities the importance of the daily routines are emphasized. The experiences related to management are linked to the floor plan solutions of the building. In the experiences related to the psychological environment the possibilities for influence and self-expression are closely linked with the possibilities given by the physical environment. The experiences of floor plan solutions in the school building have an effect on how equality and individual needs are taken into consideration. To experience safety in a school building is linked with the possibilities the building gives to everyday life control and scheduling the school year and day. Experiencing the aesthetics is linked to the possibility to influence one s own environment, but also the possibility given by the design solutions to maintain order and cleanliness is an important aesthetic point of view. The character of the actual school building, the built reality, as part of the children s experience, challenges all the school architects and designers