Aluerakenteen muutokset ja tulevaisuuden haasteet : vt 2 -yhteysvälin Helsinki-Pori kehittämisen yhteiskunnalliset ja alueelliset vaikutukset

Tutkimuksessa arvioidaan edellytyksiä, joiden vallitessa valtatie 2:lle voitaisiin jäsentää nykyistä selvempi rooli osana lounaisen Suomen väyläverkostoa. Tutkimusalue muodostuu Hämeen, Pirkanmaan, Satakunnan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnista. Tutkimustehtävän taustalla on Suomen teknologialähtöinen strategia maailmanlaajuisen talouden työnjaossa ja tähän strategiaan kytkettävissä oleva aluerakenteen muutos, joka painottaa suuria erikoistuneita osaamiskeskittymiä. Oleelliseksi kysymykseksi osoittautuu tällöin se, millaista kansallista kilpailukykyvaikutusta vt 2:n parantaminen voi tarjota koko kansantaloudelle. Tutkimuksessa analysoidaan lounaisen Suomen maakuntien kehittämissuunnitelmiin sisällytettyjä näkemyksiä niiden kehityksen tulevista suuntaviivoista. Kirjallisen analyysin perustalta on haastateltu vt 2:n välittömässä vaikutuspiirissä olevien kuntien elinkeinoasioiden parissa työskentelevää henkilöstöä, taloudellisten ennustelaitosten aluetaloutta tutkivia ekonomisteja sekä väyläpolitiikan, kansallisen teollisuus- ja elinkeinopolitiikan, kaupunkiverkon kehittämistä koskevan päätöksenteon ja väylärakentamisen rahoitusta koskevien kysymysten parissa työskenteleviä keskushallinnon virkamiehiä. Lounaisen ja koko Suomen tulevaisuuden kannalta kolme alueen maakunnista, Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat avainasemassa. Ne ovat niinikään kasvumaakuntia, toisin kuin Satakunta ja Häme, joista Satakunta laajasti ja Häme Forssan seutukunnan osalta ovat erityisesti vt 2:n välityskyvyn varassa. Vt 2:n välittömimmän vaikutusalueen profiilin nosto edellyttääkin alueen liittämistä nykyistä selvemmin kehitysvisioihin, joita tarjotaan keskittyvän kehityksen vastapainoksi. Ruuhkautuvien kasvukeskusten viihtyisyyden heikkeneminen, olemassa olevan infrastruktuurin tehokkaampi hyödyntäminen väestökadosta kärsivillä alueilla ja joukkoliikenteen tukeminen osoitetaan keskeisiksi vt 2:n parantamisprosessissa huomioitaviksi tekijöiksi