Maahanmuuttokeskustelun retoriikkaa

The rhetorics of the immigration debate This dissertation deals with online discussions of immigration in Finland. The data of the study is derived from the Finnish online discussion forum Suomi24 (“Finland24”), and the data dates from August 2015, when the number of asylum seekers coming to Finland was growing very fast. The study investigates how argumentation and a shared view of the world are jointly constructed by the discussants. The research questions are: How are different groups linguistically and discursively constructed? What kind of arguments and argumentation strategies are used? How do discussants express agreement and disagreement with other discussants? The analysis focuses first on the construction of immigrants and, secondly, on the construction of other groups, including both the parties that take part in the conversations and other groups that are talked about (e.g. Finns, politicians and media representatives). Whereas in previous studies the focus has often been on the representations of immigrants in different media and political texts, the main focus of this study is on the joint construction of argumentation and the interaction between the discussants in social media. The general theoretical and methodological framework of the study is discourse analysis, in which several linguistic methods are applied. These include the New Rhetoric approach, Appraisal theory, Conversation Analysis and role semantics. The data of the study is from the sub-forum “Immigration” of the online forum Suomi24. The data consists of 117 conversation threads, 2 412 messages in all, written in Finnish. The vast majority of the messages are against immigration, but there are also messages that take a positive stance towards immigration and defend immigrants’ rights. However, not much space remained for deliberative or constructive discussion. The findings show that by the discussants who take a negative stance towards immigration, immigrants are represented and constructed as a financial burden, exploiters, a danger and a threat, and as too different to live in peace with Finns. The findings are similar to findings of previous international studies. The representations are constructed and strengthened by choices of naming, semantic roles and by the repeated presentation of immigrants engaging in certain activities. These representations are used in order to justify the demands to restrict immigration and to justify negative attitudes towards immigrants. In addition to that, different strategies, e.g. juxtaposition, comparison, nightmare scenarios, generalization, as well as the use of examples, numbers and statistics, and authorities, are employed to build arguments. The discussants who take a positive stance towards immigration appeal to human rights and human dignity and try to show that immigrants and refugees are similar to Finns. Moreover, the findings show that the parties of the debate construct each other as stupid and ignorant. This is done for example by using different kinds of offensive and pejorative terms. In addition, the opposing side’s intentions and thoughts are treated as known and certain. Agreement with previous discussants’ arguments is expressed by endorsing, praising, answering questions and continuing previous messages, whereas disagreement is shown by expressing a differing opinion, denying, asking provocative questions and judging the disagreeing discussants. Furthermore, the study shows that ingroup solidarity and a close-knit bond with the like-minded are built, and this is further strengthened by being openly offensive to disagreeing discussants. Even though the results are predictable in many ways, they especially show that discussants who are against immigration strongly support each other and that a shared view of the world is collectively constructed by the anti-immigration discussants when the argumentation is based on presuppositions and reasons that are considered as commonly known.Tutkielmassa tarkastellaan Suomi24-verkkofoorumin maahanmuuttoaiheisia keskusteluja. Tutkimusaineisto on kerätty elokuulta 2015, jolloin Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä merkittävästi kasvoi. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten argumentointia ja yhteistä maailmankuvaa rakennetaan keskusteluissa. Tutkimuskysymykset ovat: Miten eri ryhmät kielellisesti ja diskursiivisesti rakentuvat keskustelussa? Millaisia argumentteja ja argumentointistrategioita käytetään? Miten keskustelijat ilmaisevat eri- ja samanmielisyyttä toisten keskustelijoiden kanssa? Analyysi keskittyy ensin maahanmuuttajien konstruointiin ja toisena muiden ryhmien konstruointiin, ja näitä ovat sekä keskustelun osapuolet että muut keskustelussa esiintyvät ryhmät, kuten suomalaiset, poliitikot ja median edustajat. Kun aiempi tutkimus on usein keskittynyt tarkastelemaan, miten maahanmuuttajia kuvataan erilaisissa media- ja politiikan teksteissä, keskittyy tämä tutkimus verkkokeskusteluun, jossa argumentointia rakennetaan yhdessä muiden keskustelijoiden kanssa. Tutkimus on lähtökohdiltaan diskurssintutkimusta. Teoreettis-metodologisen kehyksen diskurssintutkimuksen sisällä muodostavat uusi retoriikka, suhtautumisen teoria, keskustelunanalyysi ja roolisemantiikka. Tutkimuksen aineisto on kerätty Suomi24-foorumin Maahanmuutto-ala-aihealueelta, ja aineistoon kuuluu 117 keskusteluketjua ja yhteensä 2 412 viestiä. Huomattavasti suurin osa viesteistä vastustaa maahanmuuttoa, mutta aineistoon kuuluu myös viestejä, joissa maahanmuuttoon suhtaudutaan positiivisesti ja joissa puolustetaan maahanmuuttajien oikeuksia. Keskustelu on selvästi polarisoitunut kahden vastakkaisen osapuolen välille eikä keskustelussa ole tilaa eri näkökulmia pohtivalle tai rakentavalle keskustelulle. Tutkimus osoittaa, että maahanmuuttoa vastustavissa viesteissä maahanmuuttajat konstruoidaan taloudelliseksi rasitteeksi, hyväksikäyttäjiksi, vaaraksi ja uhaksi sekä liian erilaisiksi elämään suomalaisten kanssa. Nämä tulokset ovat linjassa aiempien kansainvälisten tutkimusten kanssa. Konstruointeja rakennetaan ja vahvistetaan nimitysten valinnalla, semanttisilla rooleilla sekä toistuvasti esittämällä maahanmuuttajat tietyissä toiminnoissa. Konstruointeja käytetään perusteluina vaatimuksille maahanmuuton rajoittamisesta sekä negatiivisille asenteille maahanmuuttajia kohtaan. Argumentointistrategioina käytetään lisäksi vastakkainasetteluja, vertailua, uhkakuvia, geneeristämistä, esimerkkien käyttöä, lukumääriä ja tilastoja sekä auktoriteetteja. Maahanmuuttoa puolustavissa viesteissä vedotaan ihmisoikeuksiin ja ihmisarvoon sekä pyritään osoittamaan, etteivät maahanmuuttajat ja pakolaiset juuri eroa suomalaisista. Tutkimus osoittaa lisäksi, että keskustelun osapuolet rakentavat toisistaan tyhmää ja tietämätöntä kuvaa esimerkiksi erilaisten halventavien nimitysten käytöllä. Lisäksi vastapuoli esitetään molemmin puolin niin kuin varmasti tiedettäisiin sen ajatukset ja intentiot. Samanmielisyyttä toisten keskustelijoiden kanssa ilmaistaan kannattamisen ilmauksilla, kehumalla, vastaamalla kysymyksiin sekä jatkamalla aiempia viestejä. Erimielisyyttä taas ilmaistaan eriävän mielipiteen suoralla esittämisellä, kiistämisellä, haastavilla kysymyksillä sekä hyökkäämällä henkilöä kohtaan. Vaikka tutkimuksen tulokset ovat monella tapaa odotuksenmukaisia, ne osoittavat erityisesti, miten maahanmuuttoa vastustavat keskustelijat vahvasti tukevat toisiaan ja rakentavat yhteistä argumentaatiota ja yhteistä maailmankuvaa, jolloin argumentointi perustuu esisopimuksille ja perusteluille, joita pidetään yhteisesti tiedettyinä