The expansion of protected area network and the conservation status change of breeding birds in Finland 1996-2015

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on yksi tämän hetken polttavimmista luonnonsuojeluongelmista. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton Punainen lista, joka mittaa lajien sukupuuttoriskiä, osoittaa hälyttäviä merkkejä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä niin Suomessa kuin maailmallakin. Suojelualueiden perustaminen on yksi käytetyimmistä keinoista luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen hidastamiseksi. Suojelualueiden perustaminen on kuitenkin kallista. On myös epäselvää, miten paljon hyötyä suojelualueista on lajistolle kansallisella tasolla. Kansallisen tason tutkimusta on tähän mennessä rajoittanut sopivan seurantatiedon puuttuminen. Tutkin tässä työssä suojelualueiden lisäyksen ja niihin sijoitetun rahan suhdetta lintujen uhanalaisuuskehitykseen Suomessa. Aluksi tarkastelen Suomen pesimälinnuston suojelutilanteen yleistä kehitystä laskemalla Punaisen Listan indeksin vuodelle 2015. Tämän jälkeen tutkin luonnonsuojelualueiden lisäyksen ja suojelualueinvestointien määrän vaikutusta Suomen pesimälinnuston uhanalaisuuskehitykseen. Tutkimuskohteenani ovat vuosina 1996-2010 perustetut uudet suojelualueet sekä Suomen pesimälinnuston uhanalaisuuskehitys vuosina 2010-2015. Tutkimuksessani havaitsin, että Suomen linnuston uhanalaisuustilanne on huomattavasti huonommin kuin aikaisemmin. Punaisen listan indeksi Suomen pesimälinnustolle vuodelle 2015 oli 0,779, joka oli huomattavasti matalampi (-9,2%) kuin edellisessä tarkastelussa viisi vuotta aikaisemmin. Lajien uhanalaisuuskehitys ei ollut suotuisampaa niillä lajeilla, joiden levinneisyysalueille oli tutkimusajanjaksona perustettu enemmän uusia suojelualueita, kuin niillä lajeilla, joiden levinneisyysalueille oli perustettu vähemmän uusia suojelualueita. Tämä saattaa johtua siitä, ettei suojelualueiden määrä tai laatu vielä ylitä sitä kynnystä, joka riittäisi ylläpitämään riittäviä populaatiokokoja lajien säilymisen turvaamiseksi. Myöskään ne lajit, joiden levinneisyysalueille perustettujen suojelualueiden keskimääräinen hinta-arvio oli korkeampi, eivät pärjänneet paremmin kuin ne lajit, joiden levinneisyysalueille perustettujen suojelualueiden keskimääräinen hinta-arvio oli matalampi. Tämä tutkimus osoittaa, etteivät olemassa olevat eivätkä vastaperustetut suojelualueet ole riittävän tehokkaita kääntämään monien tekijöiden aiheuttamaa negatiivista uhanalaisuuskehitystä. Niillä lajeilla, joiden levinneisyysalueilla on runsaasti suojelualueita, ei mene paremmin, kuin lajeilla, jotka ovat saaneet vähemmän suojelualueita levinneisyysalueilleen. Tämän tutkimuksen tulokset eivät osoita, että suojelualueet olisivat hyödyttömiä linnustonsuojelussa, sillä emme tiedä mikä olisi tilanne kokonaan ilman suojelualueita. Monet muutkin tekijät suojelualueiden lisäksi vaikuttavat suomalaisten lintulajien uhanalaistumiseen. Näitä tekijöitä ovat mm. suojelualueiden ulkopuolisten alueiden luonnontilan heikentyminen, metsästys, vieraslajit ja ilmastonmuutos. Lisätutkimus, jossa otettaisiin edellä mainitut tekijät paremmin huomioon ja joka toteutettaisiin laajemmilla ja tarkemmilla aineistoilla, toisi lisävaloa tässä tutkimuksessa esitettyihin kysymyksiin.Biodiversity is declining across the globe. The IUCN Red List, which is often used to measure species’ risk to go extinct, is showing alarming biodiversity declines both globally and within Finland. The most commonly used tool for biodiversity conservation is the establishment of protected areas. The Conference of Parties (COP) of the international treaty for biodiversity conservation (The Convention on Biological Diversity), has set a target to expand the international protected area network to cover 17% of the terrestrial area of the world. However, the designation of protected areas carries costs in terms of both land-use and money. Relatively little is known about what protected areas can achieve at the species level, and only limited evidence exists that links the establishment of protected areas to an improved conservation status of species. The lack of knowledge is because protected area establishment and its effects are often hard to study due to inadequate data. In this thesis, I created a framework to study the link between the increase in protected areas and protected area investment in relation to the conservation status change of one taxonomic group, the breeding birds in Finland. I first investigated the general trend in conservation status of Finnish birds using the Red List Index 2015. I then studied the effect of increasing the protected area on Finnish bird species’ range and the monetary investment on protected areas on bird species’ range in comparison to change in their IUCN Red List assessments. The timeframe of the study was 1996-2010 for protected area establishment and 2010-2015 for bird species’ conservation status change. My results show that the conservation status of birds in Finland is considerably worse than before, with Red List Index being 0.779. This is approximately 9.2% decline from the Red List Index in 2010. The species that gained more protected area on their range during 1996-2010 did not fare better in terms of conservation status than the birds that gained less protected area on their range on the same period. This is possibly because the threshold where the protected areas would cover the species’ range sufficiently to enable the conservation of the whole population is still not reached even for species with the higher protection levels. Also, the species that had higher estimated monetary investment on the protected areas on their range did not acquire better conservation status development than the species on whose range there was less estimated monetary investment. The expansion of the Finnish protected area network in 1996-2010 did not help to change the negative trend of Finnish birds in 2010-2015. The species that gained more protection in terms of land or monetary investment during this period, were not showing better results than the species that gained less protection. These results hint that the protected areas in Finland are not effective in terms of bird conservation. This does not mean, however, that we can claim that they are ineffective in all aspects, as we don’t know what would have been the situation if there were no protected areas established at all. There are also several other factors that affect the conservation status development of birds in Finland. These include degradation of matrix habitats, hunting and climate change, which might all overrun the possible positive effects of the protected areas and protected area investment