Suomen kilpailuasema kansainvälisten kongressien isäntämaana muihin Pohjoismaihin sekä Itävaltaan nähden

Kongressiala kehittyy nopeaa vauhtia, ja niin on myös kehittynyt Suomen tapahtumajärjestämisen taso viime vuosien aikana. Tänä päivänä maailmalla ei kuitenkaan riitä olla hyvä jossain, vaan kovassa kilpailussa pärjäävät ne, jotka onnistuvat kehittämään jatkuvasti uutta ja olemaan kaikilla mittakaavoilla askeleen muita edellä. Tätä varten täytyy tuntea hyvin ala, jolla kilpailee, ja vielä paremmin ne, joiden kanssa kilpailee. Tässä työssä on nimensä mukaisesti tutkittu Suomen kilpailuasemaa Pohjoismaihin sekä Itävaltaan, ja pyritty kartoittamaan sitä, millä tutkittavilla osa-alueilla Suomi eroaa edukseen tai mikä tekee sen asemasta epäedullisen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehitys on jaettu kolmeen osaan, ja itse työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka kulkua määritti suurelta osin tutkimuksen alkuvaiheessa toteutettu haastattelu. Teorialuvussa on kerrottu yleisesti kongressin järjestämiseen liittyvää tietoa sekä esitelty alan toimijoita. Teorian jälkeen on grafiikan avulla hahmoteltu maa- sekä kaupunkikohtaista sijoitusta ja järjestettyjen kongressien määrää, minkä jälkeen seuraa 6 taulukkoa, johon on syötetty tutkittavien maiden lentokentät järjestykseen sen mukaan, kuinka paljon suoria sekä epäsuoria lentoyhteyksiä milläkin lentokentällä on. Kilpailuasema-luvussa on alaluku jokaiselle tutkittavalle tekijälle, eli hintatasolle, lentoyhteyksille, junayhteyksille, kaupunkiliikkuvuudelle ja julkiselle liikenteelle, majoituskapasiteeteille, kokoustiloille, maantieteelliselle sijainnille, turvallisuudelle sekä poliittiselle tilanteelle. Lopussa seuraa yhteenveto, jonka tukena on SWOT-analyysi, johon on poimittu oleellisimmat johtopäätökset tutkimuksesta. Tämän tutkimuksen tulokset vahvistivat käsityksen siitä, että Suomi ei ole halpa maa, ja että etenkään majoitusten korkeat hinnat eivät vahvista Suomen asemaa muiden maiden rinnalla. Jotta näin isoa tekijää saataisiin kompensoitua, maalla täytyy olla ominaisuuksia, joita on vaikea löytää muista maista tai korvata vastaavanlaisilla. Maailmassa on olemassa lukuisia esimerkkejä siitä, mitä brändäys voi saada aikaan, ja miten onnistunut brändäys ja siitä seuraava menestys kulkevat käsi kädessä alalla kuin alalla. Suomessa on kaikesta huolimatta paljon hyviä puolia, joiden avaaminen maailmalle olisi helpompaa, jos Suomi saisi suurien tapahtumien, kuten kongressien ansiosta enemmän näkyvyyttä, mikä taas toteutuisi paljon todennäköisemmin, jos Suomi olisi tietyillä osa-alueilla kilpailukykyisempi kuin muut Pohjoismaat