Kansallinen tulorekisterihanke KATRE: Tutkimus tulorekisterin käyttöönoton onnistumisesta tilitoimistoissa

Kansallinen tulorekisteri on tammikuussa 2019 käyttöönotettu digitaalinen järjestelmä, jonka tarkoituksena on vähentää yritysten hallinnollista taakkaa. Tutkimusten mukaan hallinnollista taakkaa aiheutuu eniten työnantajana toimimisesta. Työnantajat, palkanmaksajat antavat vuosittain suuret määrät lain edellyttämiä ilmoituksia. Näitä ilmoituksia vähentämällä myös hallinnollinen taakka pienenee. Tässä opinnäytetyössä oli tarkoitus selvittää, kuinka tulorekisterin käyttöönotto onnistui eri kokoisissa tilitoimistoissa ja mitkä tekijät vaikuttivat käyttöönoton onnistumiseen. Haluttiin saada kattava kuva siitä, kuinka suurella osalla tilitoimistoja ongelmia oikeasti esiintyi. Haluttiin myös selvittää, esiintyikö ongelmia enemmän palkkaohjelmissa vai varsinaisessa tulorekisterissä ja sen käytössä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa kerrotaan muista hankkeista, jotka olennaisesti liittyvät kansalliseen tulorekisteriin. Niiden yhteiseksi tekijäksi voi nimetä digitalisaation ja reaaliaikaisuuden. Teoriaosuudessa selvennetään myös, mitä hallinnollinen taakka on sekä kerrotaan varsinaisesta kansallisen tulorekisterin hankkeesta. Hankkeella on oma organisaatio, tehtävät, päävaiheet ja tavoitteet. Empiria esittelee myös hankkeen hyödyt ja riskit sekä kertoo, missä vaiheessa eteneminen on opinnäytetyötä tehtäessä. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen tutkimus, jotta saatiin mahdollisimman yleistävä kuva käyttöönoton onnistumisesta. Sähköinen kysely lähetettiin 3 200 tilitoimistolle, joista noin 500 vastasi kyselyyn. Tutkimustulosten mukaan valmistautuminen tulorekisterin käyttöönottoon oli onnistunut. Käyttöönotto sen sijaan epäonnistui. Tilitoimiston koko tai tulorekisterin käyttäjän ammattitaito ei vaikuttanut siihen, kuinka käyttöönotto sujui. Palkkaohjelmien arviointi oli kauttaaltaan hyvin positiivista, ja suurin kritiikki kohdistui tulorekisteriin ja sen toimintaan. Tärkein tavoite, hallinnollisen taakan väheneminen, ei toteutunut.The National Income Register was deployed in January 2019. The aim of the register is to reduce administrative burden. By law, employers are required to file certain notifications each year. Administrative burden decreases by reducing the number of these notifications. The aim of this thesis was to evaluate how successful the introduction and implementation of the Income Register had been. Moreover, the factors with effects on the success of the Income Register are evaluated. The goal was to find out the share of accounting firms that had actually had problems, and whether problems were more common with the payroll software or the actual Income Register and its use. The theoretical section of the thesis introduces some other projects essentially connected with the National Income Register. Their common denominator is the digitalization of data and real-time data transfer. The thesis also explains the meaning of administrative burden and deals with the actual National Income Register project. The project has its own organization, tasks, main stages, and objectives. The empirical section also presents the benefits and risks of the project, as well as its progress at the time when the thesis was written. The chosen research method was quantitative. The aim of the study was to provide a general picture of the success of the implementation of the National Income Register. An electronic questionnaire was sent to 3 200 accounting firms, of which 500 answered it. According to the results, the preparations for the introduction of the Register succeeded, but its implementation failed. The size of the accounting firm or the skills of the Register’s user did not have any effect on the success of the implementation. The payroll software of the Register received positive evaluations overall. The main criticism was directed towards the operational functionality of the Register. The main objective, a reduction in administrative burden, was not achieved