Kokemukset käyttöön nuorten mielenterveyskuntoutujien tukemisessa: Sosiaalialan asiantuntija vierellä kulkijana

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli saada selville, miten kokemusasiantuntijuus ja vertaistuen käyttö näkyy Buusti ry:n mielenterveyskuntoutujien kuntoutumisen tukemisessa niin ohjaajien kuin kuntoutujienkin näkökannoista katsoen. Miten kuntoutujat näkevät oman kuntoutumisensa edistyvän ja mitä kehittämisideoita heiltä nousee kokemusasiantuntijuutta hyödyntäen kuntouttavaan mielenterveystyöhön? Kuntoutujat ja asumisyksikön ohjaajat pohtivat asiaa myös ennaltaehkäisevästä näkökulmasta. Tarkoituksena oli myös saada mielipiteitä tutkijan itsensä ohjaaman pienryhmätoiminnan toimivuudesta, sillä ryhmän ohjauksessa käytettiin työmenetelmänä kokemusasiantuntijuutta ja vertaistukea. Olisiko sen tyyppiselle toiminnalle tilausta? Tutkimus toteutettiin laadullisella menetelmällä haastattelemalla kolmea nuorta mielenterveyskuntoutujaa. Lisäksi kolme ohjaajaa, samasta paikasta, vastasivat lomakkeella avoimiin kysymyksiin. Kysymykset liittyivät samoihin teemoihin molemmilla. Nuorilta kysyttiin lisäksi tuntemuksia pienryhmätoiminnasta sekä tiedusteltiin nykyhetken kuntoutustoimien riittävyyttä heidän tarpeisiinsa. Opinnäytetyössä on vahvasti mukana tutkijan oma ammatillinen kasvu sekä kokemusasiantuntijuuden ja sosiaalialan ammattilaisen roolin yhdistäminen. Tutkimuksessa ilmeni, että kokemusasiantuntijuus ja vertaistuki koettiin positiivisena ja tärkeänä asiana kyseisessä yksikössä. Ohjaajien esiin tuomia kokemuksia pidettiin tärkeinä, mutta kaivattiin myös vierailevia kokemusasiantuntijoita. Todettiin, että omista kokemuksista kertominen luo tasa-arvoisuuden tunteen kuntoutujan ja ohjaajan välillä. Kehittämiseen ja ennaltaehkäisevään työskentelyyn tuli ehdotuksena esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden runsaampaa hyödyntämistä jo kouluikäisten parissa. Kouluissa toivottiin olevan enemmän henkilöitä, joiden puheille pääsisi jo ennen kuin asioista kasvaa iso ongelma. Kuntoutujilta nousi toive vieläkin yksilöidympien kuntoutusmenetelmien käyttöön. Tutkimuksessa tuli myös esiin, että matalan kynnyksen paikkoja, jossa voisi kohdata muita ihmisiä, saisi olla enemmän.This study examines the impact of peer support and experiential expertise in supporting mental health rehabilitation. In addition, suggestions for improving rehabilitation and preventive work are provided. This research topic was chosen because I wanted to know if my own experiences could be used as a working method. My professional growth plays a strong role in this thesis. The study was conducted using qualitative methods. I interviewed three young adult mental health rehabilitators. In addition, I conducted a survey for three instructors. Each of them works with mental health rehabilitators. The study results indicate that experiential expertise and peer support are considered an important form of support that brings hope to the future of rehabilitation. There was a demand for experts by experience to be in schools to talk about mental well-being. Furthermore, it was hoped that schools would arrange for a better opportunity to have a conversation with a professional before things become worse. The instructors pointed out that there should be more places a young person can go to anytime. Mental health rehabilitators preferred more individualized work methods. Small thematic groups came up as ideas for development