Stressitön työ: Työhyvinvointivalmennuksen vaikutuksia työhyvinvointiin

Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työstä ja sen mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Siihen vaikuttavat muun muassa hyvä työilmapiiri, motivoiva ja osaava johtaminen sekä työntekijöiden ammattitaito. Työhyvinvoinnilla on merkittävä vaikutus työssä jaksamiseen, tuottavuuteen ja sen avulla sairauspoissaolojen määrä voi laskea. Opinnäytetyömme on kehittämistyö, jonka tarkoituksena oli selvittää opiskelijoiden toteuttamien stressinhallintamenetelmien vaikutusta asiakkaidemme työhyvinvointiin ja sen osa-alueisiin. Tavoitteena oli edistää työntekijöiden työhyvinvointia opiskelijoiden toteuttamalla työhyvinvointivalmennuksella sekä kehittää uusi toimintamalli. Työhyvinvointivalmennus sisälsi työergonomiaohjausta, liikunta- ja terveysneuvontaa sekä testauksia. Käytimme fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia arvioivia mittareita, joita olivat erilaiset kyselylomakkeet, InBody – kehonkoostumusmittaus, polkupyöräergometritesti sekä muutosvaihemalli. Opinnäytetyön tilaaja oli Savonia-ammattikorkeakoulu yhdessä VireTorin kanssa. VireTori on Savonia-ammattikorkeakoulun alaisuudessa toimiva moniammatillinen oppimisympäristö, jossa eri alojen opiskelijat pääsevät tekemään oman alansa työharjoittelua yrittäjämäisellä otteella. Kehittämistyömme taustalla toimi Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan Yhdessä työhyvinvointia -hanke. Kehittämistyömme aihe on rajattu käsittelemään stressiä ja sen vaikutusta työhyvinvointiin. Opinnäytetyömme koostuu teoriaosuudesta, jossa käsittelemme työhyvinvointia ja sen osa-alueita, stressin vaikutusta työhyvinvointiin, fysioterapeuttisia menetelmiä stressinhallintaan, muutosvaihemallin hyödyntämistä terveyskäyttäytymiseen sekä varhaiskasvatusta ja vanhustenhoitoa. Lisäksi esittelemme opinnäytetyössä Stressitön työ -kehittämistyötä ja sen pohjalta laadittuja toimintamalliehdotuksia sekä jatkokehitysideoita. Saimme loppumittausten tuloksia odotettua vähemmän, jonka vuoksi kehittämistyön vaikutuksen arviointi on toteutettu alkutestien sekä opiskelijoilta ja asiakkailta saatujen palautteiden ja mielipiteiden perusteella. Saatujen tulosten mukaan saimme toiminnalla kuitenkin positiivisia muutoksia aikaan asiakkaiden työhyvinvoinnissa. Näitä tietoja pystyttiin hyödyntämään toimintamalliehdotuksien laatimisessa. Kehittämistyön vaikutuksen tarkempaan arviointiin tulisi saada suurempi määrä alku- ja lopputestaustuloksia sekä jatkoseuranta vaikutuksen pysyvyyteen