Sosiaalinen media ja sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi : sosiaalisen median tarkastelua työn vaatimusten ja voimavarojen viitekehyksestä

Tässä pro gradu -tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia merkityksiä sosiaalisella medialla on sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnille. Sosiaalisesta mediasta on tullut merkittävä osa kaikkien ihmisten jokapäiväistä elämää, mutta siihen liittyvä tutkimus on ollut toistaiseksi vähäistä. Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi sen sijaan on ollut yhteiskunnallisessa keskustelussa vahvasti läsnä viime aikoina. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa lisää ymmärrystä sosiaalisen median merkityksestä sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointiin. Tutkimus on laadullinen. Aineisto on kerätty osana FamilyTies-hanketta, jossa toimin tutkimusavustajana syksyllä 2017. Aineisto koostuu kuudestatoista sosiaalityöntekijän yksilöhaastattelusta. Haastattelut on analysoitu sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tutkimusta ohjaavana teoreettisena viitekehyksenä on toiminut työn vaatimusten ja voimavarojen malli. Tutkimuksen teoriatausta on kaksiosainen, joista ensimmäinen osio käsittelee verkostoyhteiskunnan tuomia muutoksia ja sosiaalista mediaa sosiaalityön näkökulmasta. Toinen teoriaosuus keskittyy sosiaalityöhön ja työhyvinvointiin. Tutkimustulokset jakautuivat kahteen pääluokkaan: sosiaalinen media työn vaatimuksena ja voimavarana. Työhyvinvointia edistävät tekijät eli työn voimavarat jakaantuivat kolmeen yläluokkaan, jotka ovat sosiaalinen media vaikuttamisen voimavarana, sosiaalinen media työn tuunaamisen ja ammattiosaamisen voimavarana sekä sosiaalinen media yhteydenpidon ja yhteisöllisyyden voimavarana. Työhyvinvointia kuormittavat tekijät eli työn vaatimukset jakautuivat myös kolmeen yläluokkaan, jotka ovat sosiaalinen media ja vihapuhe vaatimuksena, sosiaalinen media työn ja vapaa-ajan rajankäynnin vaatimuksena sekä sosiaalinen media ja kognitiiviset vaatimukset. Sosiaalisella medialla on monenlaisia merkityksiä sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimuksen perusteella sosiaalisesta mediasta on tullut tärkeä osa sosiaalityöntekijöiden päivittäistä elämää, mutta sitä ei vielä osata hyödyntää systemaattisesti osana työtä. Tarvitaan jatkotutkimusta sosiaaliseen mediaan liittyen ja työpaikoilla käytännön ohjeistuksia siitä, miten toimia sosiaalisessa mediassa, jotta voidaan myös vaikuttaa sosiaalisen median tuomiin hyötyihin sekä haasteisiin työhyvinvoinnin kannalta