Luonnos Pohjois-Päijänteen kalatalousalueen raputaloudelliseksi käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi vuosille 2019–2024

Tämä rapukantojen käyttö- ja hoitosuunnitelmaluonnos on laadittu Luonnonvarakeskuksen, Jyväskylän yliopiston, Keski-Suomen kalatalouskeskuksen ja Pohjois-Päijänteen kalastus/kala-talousalueen yhteistyönä osana Lapin ELY-keskuksen Euroopan meri- ja kalatalousrahaston varoilla rahoittamaa ”Kalatalousalueiden aluesuunnittelu- pilotit”- hanketta. Tavoitteena oli laatia esimerkkisuunnitelma siitä, millä tavoin käytettävissä olevaa tai kohtuullisin kustannuksin tuotettavissa olevaa tietoa voidaan hyödyntää uusien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmiin sisältyvien raputaloudellisten suunnitelmien laadinnassa. Suunnitelmaa laadittaessa koottiin erilaisia rapukantoihin ja vesistöihin liittyviä paikkatietoaineistoja. Niistä laadittujen karttojen avulla helpotetaan mm. jokirapu, täplärapu ja rapuruttotietojen hahmottamista ja kokonaisuuden hallintaa. Tiedonhankintaprosessi ja tietojen käsittely on pyritty kuvaamaan niin, että se helpottaa vastaavien tietojen hyödyntämistä laadittaessa käyttö- ja hoitosuunnitelmia muille kalatalousalueille. Tietojen koostamisessa, käsittelyssä ja analysoinnissa käytetyt menetelmät ja ohjelmistot on kuvattu tässä esimerkkisuunnitelmassa tavanomaista käyttö- ja hoitosuunnitelmaa laajemmin. Lisäksi on pyritty tuomaan esiin raputaloudellisesti tärkeät toimintaperiaatteet ja reunaehdot, mutta yksityiskohtainen toimenpiteiden suunnittelu, toteutustapa, aikataulutus ja budjetointi on jätetty kalatalousalueen hallituksen tehtäväksi yhteistyössä osakaskuntien kanssa. Tämä suunnitelmaluonnos on muutettavissa viralliseksi käyttö ja hoitosuunnitelmaksi liittämällä tähän yksityiskohtainen toimenpidesuunnitelma. Kalatalousalueella tavataan sekä suomalaista jokirapua että Pohjois-Amerikasta kotoisin olevaa täplärapua. Päijänteessä on laajalti pyyntivahva täplärapukanta, joka oletettavasti voimistuu edelleen. Lisäksi täplärapuja on istutettu luvattomasti useisiin Päijänteeseen laskeviin vesiin. Suunnitelmassa on pyritty osoittamaan keinoja täplärapukantojen tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä täplärapujen leviämisen rajoittamiseen sivuvesistöissä, joissa ne uhkaavat nykyisiä jokirapukantoja ja käytännössä myös estävät uusien jokirapukantojen perustamisen lähialueille. Suunnitelman strategiset tavoitteet on asetettu kansallisen rapustrategian mukaisiksi. Jokirapu pyritään säilyttämään hyödynnettävänä lajina ja täplärapuja pyritään pyytämään tehokkaasti Pohjois-Päijänteellä. Päijänteeseen laskevista vesistöistä täpläravut pyritään poistamaan tai niiden leviämistä rajoitetaan tehokkaasti jos poistaminen ei ole mahdollista. Suunnitelmassa luetellaan vesialueet, joiden täpläraputilanne tulisi selvittää pikimmiten ja tarvittaessa ryhtyä kannan rajoittamis- tai hävittämistoimiin. Täplärapujen vastuullista pyyntiä ja ravustusmahdollisuuksia pyritään edistämään mukaan lukien kaupallinen ravustus, sillä ilman tehokasta pyyntiä täplärapukantoja ei kyetä hallitsemaan ja hyödyntämään optimaalisesti. Jokirapujen osalta on korostettu rapukantojen varjelua rapurutolta. Myös säännöllistä rapusaalisseurantaa sekä jokirapujen kotiutus- ja palautusistutuksia ja latvavesien kunnosta huolehtimista pidetään keskeisinä toimina jokiraputalouden elvyttämiseksi. Tärkeimpänä toimenpiteenä on pidetty aktiivista tiedottamista täpläravun ja rapuruton haitallisuudesta erittäin uhanalaiselle jokiravulle. Tavoitteena on, että kaikki ravustajat, kalastajat ja veneilijät tietävät pyydysten, veneiden ja rapujen vesistöistä toisiin siirtelyyn liittyvät riskit ja osaavat toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Tiedotuksessa tulee tuoda esiin, että Keski-Suomen ilmastossa täplärapu ei todennäköisesti menesty pidemmällä aikavälillä pienvesissä, joiden lämpöolot ja veden laatu vaikeuttavat sen lisääntymistä. Osakaskuntarajojen sijaan rapukantojen käyttöä ja hoitoa on suunniteltu luonnollisten valuma-alueiden rajoja noudattaen. Toimenpidesuosituksia on annettu kolmannen jakotason valuma-alueiden tarkkuudella.201