Ammattikorkeakoulun opettajien oppimisen säätely ja pystyvyys oppimisessa

Tavoitteet. Ammattikorkeakoulun opettajien työ on laajentunut ja siirtynyt lähemmäksi työelämää yhteiskunnan ja ammattikorkeakoulu-uudistuksien myötä. Opettajien monipuoliset työtehtävät ja työympäristön laajentuminen vaativat opettajilta jatkuvaa oppimista alati muuttuvissa tilanteissa. On tärkeää kiinnittää huomio siihen, miten opettajat oppivat työssään ja millaiset oppimistilanteet ovat siihen otollisimpia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia oppimistilanteita ammattikorkeakoulun opettajat tunnistavat työssään sekä millaista heidän oppimisen itse- ja yhteissäätely on kyseisissä oppimistilanteissa. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, millaista minä- ja ryhmäpystyvyyttä kyseisiin opettajien oppimistilanteisiin liittyy. Lopuksi tarkastellaan, miten oppimisen säätely ja pystyvyys näyttäytyvät erilaisissa oppimistilanteissa ja miten ne kytkeytyvät toisiinsa. Oppimisen säätelyä ja pystyvyyttä sekä niiden suhdetta toisiinsa ei ole juuri tutkittu ammattikorkeakoulun opettajien keskuudessa. Tämä tutkimus pyrkii osaltaan vastaamaan tähän tutkimukselliseen aukkoon. Menetelmät. Tutkimusaineisto koostui kahdeksasta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, johon osallistui kahdeksan ammattikorkeakoulun opettajaa. Haastateltavilta kysyttiin myönteisiä ja kielteisiä oppimiskokemuksia ja tilanteita, millaisia tavoitteita opettajat asettivat oppimiselleen ja työlleen, millä keinoin opettajat pyrkivät kehittämään omaa osaamistaan, sekä kollegoiden suhdetta omaan oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä millaiset tekijät lisäsivät ja heikensivät heidän minäpystyvyyttään työssä. Haastattelut analysoitiin laadullisen teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Lopuksi analysoitiin oppimisen säätelyä ja pystyvyyttä sekä niiden keskinäistä suhdetta merkityksellisissä oppimistilanteissa. Tulokset ja johtopäätökset. Ammattikorkeakoulun opettajien merkityksellisemmät oppimiskontekstit olivat ammatillinen yhteisö, opetustyö sekä informaalit oppimistilanteet. Reflektointi näyttäytyi opettajien oppimisen säätelyssä, lisäksi erilaisten strategioiden käyttö ja monitorointi olivat ilmeisiä. Oppimisen yhteissäätely paikantui muun muassa tiimeissä ja verkostoissa tapahtuvaan oppimissisältöjen suunnittelu- ja kehittämistoimintaan. Oppimisen säätelyn ja pystyvyyden piirteet nousivat esille eri oppimiskonteksteissa toisiaan tukevina elementteinä. Opettajien oppimisen säätelyn ja pystyvyyden välisten suhteiden tarkastelu selvensi käsitteiden välistä suhdetta ja auttoi rakentamaan yksityiskohtaisempaa kuvaa opettajien oppimisesta erilaisissa oppimiskonteksteissa.Tiivistelmä - Referat – Abstract Aims. Diverse responsibilities and expanding work environments demand teachers to learn continuously in constantly changing conditions in Universities of Applied Sciences. It is important to investigate how teachers learn at work and elaborate the most opportune learning situations. The purpose of this study is to find out how teachers at Universities of Applied Sciences learn in their work environment and how they regulate their learning in various situations. This study aims to answer the following research questions: 1. What kind of meaningful learning situations do teachers at University of Applied Sciences describe? 2.Which aspects of self- and co-regulated learning do the teachers demonstrate in these situations? 3. Which aspects of self- and co-efficacy were related to the learning situations described by the teachers? 4. How were the aspects of self- and co-regulated learning and self- and co-efficacy related to the key learning situations? Methods. The data consisted of semi-structured thematic interviews collected from eight teachers working at the University of Applied Sciences. The interviews contained questions about positive and negative learning experiences and the goals teachers set in terms of their learning and work. The interviews also aimed to find out how teachers seek to develop their own competences, to ascertain the relationship between colleagues and their own learning and competence as well as describe the factors that increase and decrease their self- and co- efficacy. The interview data were qualitatively content analysed by using an abductive strategy. The relationship between regulation and efficacy in the learning situations was then examined. Results and conclusions. The most relevant learning contexts for teachers in University of Applied Sciences were professional community, teaching context and informal learning situations. Reflection appeared as a significant component of regulation of learning among teachers. Other evident components were the substantial use of different strategies and monitoring. Examination of the relationship between regulation of learning and efficacy clarified the relationship and helped to construct a more profound understanding of teachers’ learning in various learning contexts