Verkostomainen toimintamalli VALMA-opiskelijoiden työharjoittelun järjestämiseksi yrityksissä

Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia verkostomainen toimintamalli ammatillisiin opintoihin valmentavassa koulutuksessa, eli VALMA-koulutuksessa opiskelevien nuorten työharjoittelujen järjestämiseksi. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Lasten ja nuorten säätiö, joka on kolmannen sektorin toimija, jonka tavoitteena on vahvistaa nuorten sosiaalista hyvinvointia tukien nuorten elämäntaitoja ja osallisuutta. Opinnäytetyö liittyi Lasten ja nuorten säätiön ”ALKU: Valmentavassa koulutuksessa sekä ilman koulutus- ja työpaikkaa olevien nuorten yksilöllinen tukeminen yritysyhteistyön keinoin 2018-2020”-hankkeeseen. Toimintamallin kehittäminen oli kirjattu rahoittajalle laadittuun hankesuunnitelmaan. Lisäksi toimintamallin kehittäminen vahvisti toimeksiantajan tietämyksenhallinnan prosesseja. Kehittämistyön tietoperustan muodostivat keskeiset käsitteet: verkostot, verkostojen johtaminen ja oppiva verkosto. Kehittämistyössä tarkasteltiin julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden muodostamaa verkostoa. Kehittämistyön toimeksiantaja toimi verkoston johtajana. Toimintaa kehittävän verkoston johtaminen on osaltaan myös verkoston toimijoiden yhteisen oppimisen johtamista. Kehittämistyön kehittämismenetelmä pohjautui toimintatutkimukseen. Kehittämisprosessi ja sen tulokset esiteltiin kuuden toimintatutkimuksellisen kehittämissyklin kautta. Kehittämissyklejä tarkasteltiin neljän vaiheen kautta: suunnittelun, toiminnan, havainnoinnin ja reflektoinnin. Toimintatutkimuksellisessa prosessissa menetelminä käytettiin teemahaastatteluja sekä kehittämistyöpajoja. Työpajoissa laadittiin toiminta- ja tietoarkkitehtuurikuvaus ja Service Blueprint -työkalun mukainen kuvaus toiminnasta. Kehittämistyön tuloksena syntyi toimintamalli, joka tukee toimeksiantajan työtä työharjoittelua järjestävän verkoston johtajana. Toimeksiantaja jatkoi toimintamallin kehittämistyötä myös opinnäytetyössä kuvatun prosessin jälkeen. Kehitetty toimintamalli ei tässä muodossaan ota huomioon Alku-hankkeen toista pääkohderyhmää, eli ilman koulutus- ja työpaikkaa olevia nuoria. Jatkossa toimintamallin kehittämisessä tulisi ottaa huomioon myös tämä kohderyhmä