Ammatillinen identiteetti ja koulumotivaatio toisen asteen opiskelijoilla

Korkeakoulujen pääsykoeuudistusten myötä suomalaisilta toisen asteen opiskelijoilta vaaditaan entistä aiemmin valmiutta tehdä ammatinvalintaan liittyviä päätöksiä. Kuitenkin kansainväliset tutkimukset viittaavat siihen, että lisääntyneistä vaatimuksista huolimatta suuri osa nuorista ei onnistu kouluaikanaan kehittämään selkeää kuvaa tulevaisuuden toiveammatistaan. Suomessa vastaavaa tutkimusta nuorten valmiuksista tehdä ammatinvalintaan liittyviä päätöksiä ei ole juurikaan tehty aiemmin. Tällaisen tiedon lisääminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta nuorten koulupolkuja pystyttäisiin parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan, ja jotta jokaiselle taattaisiin onnistunut siirtymä koulutusasteelta toiselle sekä myöhemmin työelämään. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme, millaisissa ammatillisen identiteettikehityksen vaiheissa suomalaiset toisen asteen opiskelijat ovat ja miten koulumotivaatio on yhteydessä ammatilliseen identiteettiin. Lisäksi vertailimme saamiamme tuloksia lukio-opiskelijoiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden välillä. Opiskelijoiden ammatillista identiteettikehitystä tarkasteltiin klusterianalyysilla, jossa esiin nousi kuusi identiteettiprofiilia: 1) Keskimääräisesti identiteettiään kehittävät, 2) Passiiviset murehtijat, 3) Aktiivisesti identiteettiään kehittävät, 4) Murehtivat etsijät, 5) Ei-aktiiviset ja 6) Identiteettinsä löytäneet. Lukio-opiskelijat olivat yliedustettuina Murehtivien etsijöiden ja Passiivisten murehtijoiden profiileissa, kun taas ammatillisen koulutuksen opiskelijat olivat yliedustettuina Keskimääräisesti identiteettiään kehittävien ja Ei-aktiivisten profiileissa. Koulumotivaatio oli sekä matematiikassa että äidinkielessä korkeampi lukio-opiskelijoilla kuin ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla. Koulumotivaatio oli yhteydessä ammatillisen identiteettikehityksen profiileihin: kummassakin oppiaineessa korkeimmat koulumotivaatiot löytyivät Aktiivisesti identiteettiään kehittäviltä, Murehtivilta etsijöiltä ja Identiteettinsä löytäneiltä. Koulumotivaatio oli matalin Passiivisilla murehtijoilla ja Ei-aktiivisilla. Tutkimustuloksemme osoittavat, että vain pieni osa opiskelijoista koki toisen asteen ensimmäisenä vuonna varmuutta ammatinvalinnastaan: kummassakin koulutusmuodossa vain noin 10 % opiskelijoista sijoittui Identiteettinsä löytäneiden profiiliin. Tuloksemme osoittavat lisäksi, että yli 75 prosentilla opiskelijoista ammatilliseen identiteettikehitykseen liittyi kohtalaisesti tai sitä enemmän murehdintaa. Murehdintaa esiintyi erityisen paljon lukiossa. Koska koulumotivaation korkeus oli positiivisesti yhteydessä aktiivisuuteen ammatillisessa identiteettikehityksessä, voimme todeta, että sekä koulumotivaatiota että ammatillista identiteettikehitystä edistäviin tukitoimiin olisi hyvä kiinnittää entistä enemmän huomiota