Urheiluyläkoululaisten ravitsemus

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää urheiluyläkoululaisten viikoittaista ravitsemusta ruokafrekvenssien ja ravitsemuskäyttäytymisen avulla. Ravitsemusta tarkasteltiin sukupuolittain, päälajiryhmittäin (joukkuelajit, kamppailulajit ja esteettiset lajit, muut yksilölajit) sekä jakaen tutkittavat liikuntasuosituksen toteutumisen ja liikunnan kokonaismäärän mukaisesti eri ryhmiin. Tutkielman kohteena olivat urheiluyläkoulukokeilussa syksyllä 2017 aloittaneet 7. -luokkalaiset nuoret. Aineisto kerättiin elektronisella kyselylomakkeella ja tammikuun 2018 loppuun mennessä kyselyyn oli vastannut 217 urheiluyläkoululaista yhdestätoista koulusta. Kyselyn vastausprosentti oli 57,9 %. Aineisto analysoitiin vuoden 2018 aikana. Ryhmien välisten erojen selvittämiseen käytettiin ristiintaulukointia ja Khiin neliö (χ2) -testiä. Aineiston kuvailemiseen käytettiin frekvenssejä ja prosenttiosuuksia. Ravitsemuskäyttäytymiseen kuului tässä tutkielmassa aamiaisen syöminen arkisin ja viikonloppuisin, aamiaisen ja ilta-aterian syömisen yleisyys äidin tai isän kanssa, 5–6 aterian ateriarytmin ja ruoanlaittoon osallistumisen yleisyys. Ruokafrekvensseissä tarkasteltiin sitä, miten monena päivänä viikossa tutkittavat söivät hedelmiä, vihanneksia, kalaa, makeisia tai suklaata, sokerisia virvoitusjuomia ja energiajuomia. Urheiluyläkoululaisten ravitsemustottumukset olivat tulosten mukaan lähempänä ravitsemussuosituksia kuin kansallisissa tutkimuksissa on osoitettu. Ryhmien välisissä vertailuissa sukupuoli- ja päälajiryhmien sekä liikuntasuosituksen toteutumisen mukaisesti jaettujen ryhmien välillä oli useita tilastollisesti merkitseviä eroja, mutta liikunnan kokonaismäärän mukaisesti jaetuissa ryhmissä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Tulokset osoittivat tyttöjen ravitsemuksen olevan hieman lähempänä ravitsemussuosituksia kuin poikien ravitsemus, mutta ei kuitenkaan jokaisella osa-alueella. Tytöt söivät vihanneksia (p=.000) ja osallistuivat ruoanlaittoon (p=.009) säännöllisemmin, ja pojat joivat sokerisia virvoitusjuomia (p=.000) ja energiajuomia (p=.011) tyypillisemmin. Monella osa-alueella muiden yksilölajien harrastajien ravitsemus oli lähimpänä suosituksia ja joukkuelajien harrastajilla kauimpana suosituksista. Muiden yksilölajien harrastajat osallistuivat ruoanlaittoon muiden lajien harrastajia tyypillisemmin (p=.007). Joukkuelajien harrastajat söivät hedelmiä (p=.018) ja vihanneksia (p=.001) harvemmin ja joivat sokerisia virvoitusjuomia (p=.000) tyypillisemmin kuin muissa päälajiryhmissä. Liikuntasuosituksen päivittäin täytti 56,1 % ja vähintään 20 tuntia viikossa liikkui 64,5 %. Päivittäin liikuntasuosituksen täyttävillä nuorilla ravitsemus oli suuntaa antavasti parempaa kuin yhtenä tai useampana päivänä riittämättömästi liikkuvilla. Liikuntasuosituksen täyttävät nuoret söivät 5–6 ateriaa päivässä säännöllisemmin (p=.036), söivät hedelmiä päivittäin tyypillisemmin (p=.021) ja kalaa suositusten mukaisesti useammin (p=.050) kuin suositukseen yltämättömät nuoret. Enemmän liikkuvien ryhmässä ravitsemus oli suuntaa-antavasti parempaa kuin vähemmän liikkuvilla. Urheiluyläkoululaisten ravitsemus ei täysin vastannut Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuosituksia. Terveyttä edistävien tapojen omaksumisessa on vielä parannettavaa, vaikka tulokset olivat väestötasoa parempia. Urheilijanuorten ravitsemukseen on panostettava, jotta se edistää heidän kasvuaan ja kehitystä, arjessa jaksamista ja urheiluharrastuksissaan kehittymistä.The purpose of this study was to investigate Finnish secondary school of sports’ students’ weekly nutrition by using food frequencies and eating habits. Nutrition was examined by gender, main sport group (e.g. team sports, martial arts and aesthetic sports, other individual sports) and groups with different amount of physical activity. The study`s participants composed of seventh graders who started secondary school of sports trials in August 2017. The data was collected by electronic questionnaire. Before February 2018 the questionnaire was answered by 217 secondary school of sports' students from 11 schools. The answering per cent was 57,9 %. Differences between groups were analyzed using crosstabulation and chi-squared (χ2) -tests. The data was evaluated with frequencies and percentages. In this study, eating habits included having breakfast on weekdays and weekends, having meals at home with a parent, having 5–6 meals per day and participating in meal preparing. In food frequencies it was studied how often participants consumed fruit, vegetables, fish, candy or chocolate, sugary beverages or energy drinks. Results showed that secondary school of sport students` nutrition was closer to nutrition recommendations compared to national results. There were many statistically significant differences when examining the nutrition according to sex, main sport group and achieving the physical activity recommendation. There were no statistically significant differences when examining the nutrition according to the amount of the physical activity. Girls ate vegetables (p=.009) and participated in meal preparing (p=.000) more often than boys. Boys consumed sugary beverages (p=.000) and energy drinks (p=.011) more often than girls. When examining the nutrition according to main sport group, other individual sport athletes' nutrition was closest and team sport athletes' nutrition was furthest to nutrition recommendations in many study fields. Other individual sport athletes participated in meal prepairing more often than other sport groups (p=.007). Team sport athletes consumed fruit (p=.018) and vegetables (p=.001) less frequently and sugary beverages (p=.000) more often than other sport groups. More than half (56,1 %) of the secondary school students achieved the physical activity recommendation on the daily basis and 64,5 % exercised at least 20 hours per week. Nutrition of the participants who achieved the physical activity recommendation daily was better than participants who didn´t achieved the recommendation: they had 5-6 meals per day more often (p=.036), consumed fruit daily more typical (p=.021) and consumed fish according to nutrition recommendations more often (p=.050). Participants who exercised at least 20 hours per week had directional better nutrition than participants who excercised less than that but the differences weren´t statistically significant differences. Secondary school of sport students` nutrition was slightly insufficient compared to Finnish food authority's nutrition recommendations. Even if this study's results were better compared to national results, it´s important to invest in young athletes nutrition. Nutrition affect to adolescents' growth and development, to their energy levels and development as an athlete