Hyvän työilmapiirin kautta parempiin tuloksiin: Henkilöstöjohtamisen vaikutukset työilmapiiriin

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat työilmapiirin ja millaisilla henkilöstöjohtamisen keinoilla pystytään edistämään hyvää työilmapiiriä ja sen kautta työhyvinvointia. Työilmapiiri on läsnä jokaisessa organisaatiossa ja vaikuttaa työyhteisön jäsenten jokapäiväiseen elämään – heijastuen myös vapaa-aikaan. Työilmapiiri vaikuttaa työntekijöiden suorituskykyyn ja sen kautta suoraan organisaation tuottavuuteen. Tutkimuksen teoriaosuuden ensimmäisessä osassa avataan, mitkä tekijät muodostavat hyvän tai huonon ilmapiirin ja miten työilmapiiri vaikuttaa työhyvinvointiin, työtyytyväisyyteen ja työn tuloksellisuuteen. Teoriaosuuden toisessa osassa paneudutaan henkilöstöjohtamiseen, miten esimiestyöllä vaikutetaan työilmapiiriin erilaisten johtamistyylien avulla ja millaisia henkilöstöjohtamisen keinoja voidaan hyödyntää sekä millainen merkitys työyhteisötaidoilla on työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin Kelan Keskisen vakuutuspiirin tiimi- ja ryhmäpäälliköille, joiden tiimit olivat osallistuneet Unelmatyöpaikka-pilottiin. Unelmatyöpaikka-pilotti oli määrittävä tekijä haastateltavien valinnassa, mutta muuten sen rooli jäi pieneksi. Haastattelukysymykset nousivat tutkimuksen teoreettisesta osuudesta ja Kelan tutkimuspuolen toiveista. Tutkimuksessa haluttiin tuoda esille esimiesnäkökulma. Tutkimus on laadullinen ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua yksilöhaastattelua. Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä analyysiä. Tutkimustuloksista nousi esiin, että Kelan Keskisessä vakuutuspiirissä on panostettu esimiesten osaamiseen ja työntekijöitä osallistaviin sekä yhteistyötä luoviin työskentelytapoihin. Kaikki esimiehet kokivat työilmapiirin ja työhyvinvoinnin tärkeäksi. Arki on kiireistä ja esimiehet toivoivat lisää aikaa työilmapiirin ja työhyvinvointiasioiden kehittämiseen. Työntekijöiden mahdollisiin työhyvinvointiongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa – esimiehet ovat saaneet koulutusta niiden hoitamiseen ja työterveyshuollon kanssa tehdään yhteistyötä. Esimiehet kuitenkin kokivat tarvitsevansa lisää konkreettista tietoa haastavien ja yksilöllisten työhyvinvointiongelmien hoitamiseen. Tutkimuksen keskeisenä havaintona huomattiin, että organisaatiotasolla on panostettu laajasti esimiesten osaamiseen ja esimiehet nostivat esiin toivovansa organisaatiotasolta tukea työntekijöiden vastuullistamiseen – kukaan esimies ei pysty luomaan yksin hyvää työilmapiiriä, vaan siihen tarvitaan jokaisen työyhteisön jäsenen panostusta. Yhdessä esimiehet ja työntekijät pystyvät luomaan parhaan mahdollisen työilmapiirin, joka on eduksi kaikille – myös organisaatio hyötyy hyvän työilmapiirin vaikutuksena kohoavasta työn tuloksellisuudesta.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format