Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan vaikutus pörssiyhtiön tuloksenjärjestelyyn

Tässä tutkielmassa tarkastellaan hallituksen ja tarkastusvaliokunnan vaikutusta tuloksenjärjestelyyn julkisissa osakeyhtiöissä. Lisäksi pyritään selvittämään kirjallisuuden ja aikaisempien tutkimusten perusteella, mitkä hallituksen ja tarkastusvaliokunnan ominaisuudet vähentävät tuloksenjärjestelyä. Tarkasteltavia ominaisuuksia ovat erityisesti hallituksen ja tarkastusvaliokunnan koko ja aktiivisuus. Tuloksenjärjestelyn on havaittu heikentävän osakkeenomistajien etua. Tutkimus pohjautuu agenttiteoriaan. Tutkielman empiirinen aineisto koostuu 100 Helsingin pörssissä listatuista yhtiöistä tarkasteluajanjaksolta 2016–2017. Aineisto koostettiin Orbis-tietokannasta ja yhtiöiden vuosikertomuksista. Tuloksenjärjestelyn mittaamisen keskiössä ovat harkinnanvaraiset erät, jotka määritettiin tilastollisesti muunnellun Jonesin mallin (1995) kautta. Tutkielmassa muodostettiin neljä tutkimushypoteesia, joiden testaamiseen hyödynnettiin usean selittäjän lineaarista regressioanalyysia. Tutkimustuloksissa hallituksen koolla ja aktiivisuudella sekä tarkastusvaliokunnan koolla ei havaittu olevan vaikutusta tuloksenjärjestelyn suuruuteen. Tarkastusvaliokunnan aktiivisuuden todettiin vaikuttavan tuloksenjärjestelyyn tilastollisesti melkein merkitsevästi. Toisin sanoen mitä enemmän tarkastusvaliokunta pitää kokouksia, sitä paremmin se pystyy rajoittamaan pörssiyhtiöissä tapahtuvaa tuloksenjärjestelyä. Yrityksen koon, velkaisuuden ja kannattavuuden ei todettu vaikuttavan aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna tuloksenjärjestelyyn. Tutkielmassa saadut tulokset ovat osittain samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format