Kaupunkirakenne ja käveltävyys - Kaupunkirakenteen vaikutus työikäisten arkimatkojen kävelyyn Vaasassa

Kaupungistuminen jatkuu nopeaa tahtia niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. Kun tulevaisuu-dessa yhä suurempi osa maailman ja Suomen asukkaista asuu kaupungeissa, on kaupunkien yhdys-kuntarakenne avaintekijä kaupunkien ja sitä kautta koko yhteiskunnan kestävyyden kannalta. Kau-punkien käveltävyyttä kehittämällä voidaan parantaa niiden ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Käveltävyys on myös tärkeä osa monien kaupunkien imagoa ja identiteettiä. Esiteolli-set kaupungit ovat olleet aina rakenteeltaan tiiviitä ja käveltäviä, mutta liikennemuotojen kehitys on sittemmin johtanut niiden suunnittelemiseen yhä enemmissä määrin muiden kulkumuotojen ehdoil-la. Tämä on johtanut kaupunkirakenteen hajautumiseen. Käveltävyyttä ei kuitenkaan enää pidetä itsestäänselvyytenä, vaan se on alettu ottamaan huomioon omana tärkeänä osana kaupunkien suun-nittelua. Käveltävyydellä tarkoitetaan laajasti olosuhteiden suotuisuutta kävelyyn, sen sisältäessä kävelyn turvallisuuden, käytännöllisyyden ja mukavuuden. Tämä tutkimus tuottaa kuvan mitattavasta ja koetusta käveltävyydestä yhdessä suomalaisessa kes-kisuuressa kaupungissa, Vaasassa. Vaasa muodostaa mielenkiintoisen kohteen tapaustutkimukselle sen omatessa toisaalta monenlaisia eri suunnitteluideologioita edustavia asuinalueita, toisaalta sen ollessa kuitenkin suomalaiseksi kaupungiksi kaupunkirakenteeltaan verrattain tiivis. Tutkimus on toteutettu hyödyntämällä paikkatietomenetelmiä fyysisesti mitattavan käveltävyyden selvittämi-seen, sekä toteuttamalla käveltävyysaiheinen kysely Vaasan kaupungin työntekijöille. Paikkatieto-menetelmin tutkin alueiden maankäytön jakautumista ja palveluiden saavutettavuutta kävellen eri alueilla. Kyselyssä kartoitettiin kävelyn määrää ja merkitystä arkimatkojen kulkumuotona, asuin-alueen koettua käveltävyyttä ja kävelylle koettuja, uhkia, esteitä ja mahdollisuuksia. Tutkimus kä-sittelee kuutta Vaasan aluetta: keskustaa, Palosaarta, Gerbyä, Huutoniemiä, Ristinummea ja Suvi-lahtea. Tutkimuksessa haetaan vastausta siihen mikä on Vaasan alueiden fyysisesti mitattava sekä koettu käveltävyys ja miten nämä liittyvät kävelyn määrän ja merkitykseen arkimatkojen kulku-muotona työikäisille vaasalaisille. Lisäksi esitän tutkimuksen havaintojen pohjalta ehdotuksia sii-hen, miten käveltävyyttä voitaisiin kehittää Vaasassa. Tutkimuksen tulosten perusteella Vaasan alueet eroavat kaupunkirakenteeltaan sekä mitattavalta ja koetulta käveltävyydeltään huomattavasti toisistaan. Alueista keskusta ja Palosaari erottuivat pal-veluiltaan monipuolisimpina ja käveltävimpinä. Näistä alueista keskusta erottui muista myös siinä, että sen vastaajat kokivat muun liikenteen muita vaarallisemmaksi jalankulkijoille. Tutkimuksessa oli mukana myös kaksi lähiötä Suvilahti ja Ristinummi, joista Suvilahti oli käveltävyydeltään ja palveluiden saatavuudeltaan parempi ja rakenteeltaan kaupunkimaisempi. Esikaupunkialueet Huu-toniemi ja Ristinummi olivat palveluiden saavutettavuudeltaan ja koetulta käveltävyydeltään varsin erilaisia, Huutoniemen ollessa huomattavasti tiheämmin asuttu ja palveluiltaan monipuolisempi. Tutkimuksessa havaittiin myös, että käveltävämpien ja kaupunkimaisempien alueiden vastaajat kävelevät useammin kuin vähemmän käveltävien alueiden vastaajat. Tutkimuksen perusteella vaa-salaiset pääsääntöisesti tyytyväisiä alueidensa käveltävyyteen kautta Vaasan.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format