Median luoma kuva työn imusta

Työssä jaksaminen on noussut tärkeään asemaan Suomen kansantalouden kannalta, sillä niin meillä, kuin muissakin EU-maissa, väestö ikääntyy ja entistä pienempi väestönosa pyrkii maksamaan yhä kasvavan väestönosan kansaneläkkeitä. Työssä jaksamista voidaan parantaa työhyvinvointia lisäämällä ja työn imu on yksi keskeisiä tapoja luoda työhyvinvointia. Osana tätä tutkimusta suoritetun kyselyn perusteella voidaan todeta, ettei suomalaisilla ei ole kovinkaan hyvää käsitystä työn imusta. Medialla on tässä kansan sivistämisessä suuri rooli. Media on merkittävä mielipidevaikuttaja ja media nostaa esille aiheita joista käydään julkista keskustelua. Medialla on myös tärkeä rooli suomalaisten yhteiskunnan kokonaisen informaatiopohjan rakentamisessa. Suomi on imaginaarinen yhteisö, jossa yhteinen informaatiopohja muodostaa mediatodellisuuden, jonka voidaan nähdä olevan keskeinen kulttuuria koossa pitävä liima. Parhaimmillaan tämä vaikuttaminen onnistuu, mikäli mediajulkisuus pystyy herättämään yleisön käymään keskustelua asiasta ja tätä kautta vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu tieteellisen työhyvinvoinnintutkimuksen, suomalaisen mediantutkimuksen sekä sosiaalisen konstruktionismin ympärille. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää millaisen kuvan media antaa työn imusta. Tutkimuksessa luodaan katsaus niin suomalaisessa valtamediassa olleisiin artikkeleihin kuin myös pienempien paikallislehtien artikkeleihin, jotka käsittelevät työn imua. Näitä artikkeleita peilataan tieteellisten tutkimuksien havaintoihin niin mediasta kuin työn imusta. Tutkimuksessa tunnistettiin kolme ydin tapaa puhua työn imusta. Siitä puhuttiin niin yksilön, organisaation kuin yhteiskunnankin voimavarana. Kaikki uutisointi ei kuitenkaan ollut osuvaa, eikä yhtenäistä tieteellisen tutkimuksen kanssa.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format