Hyvinvointijohtaminen osana kuntien strategiaa

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on määritellä, mitä hyvinvointijohtamisella tarkoitetaan. Hyvinvointijohtaminen tulisi olla osa kuntastrategiaa ja tässä tutkielmassa selvitetään, miten hyvinvointijohtamisen periaatteet näkyvät kunnan strategisessa työssä. Tutkielman tavoitteena on myös lisätä tietämystä, millaisia ovat kuntien hyvinvointitiedolla johtamisen käytännöt ja miten tieto toimii johtamisprosessin tukena. Sähköinen hyvinvointikertomus on kuntien hyvinvointijohtamisen tärkeä työväline ja tutkielmassa tarkastellaan kertomuksen käyttöä kunnan strategissa toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Tutkielman teoreettisessa osiossa luodaan katsaus kotimaiseen ja ulkomaiseen kirjallisuuteen ja tutkimusartikkeleihin. Teoreettisen viitekehyksen ensimmäinen pääteema koostuu hyvinvointijohtamisesta. Toisen teoreettisen viitekehyksen pääteema on hyvinvointitiedolla johtaminen johtamisprosessin tukena sisältäen sähköisen hyvinvointikertomuksen hyvinvointijohtamisen työvälineenä. Tutkielman teoriaosuus muodostaa viitekehyksen tutkielman määrälliselle osuudelle. Tutkimuksen kohteena ovat Manner-Suomen kuntajohtajat. Tutkielma toteutettiin yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa. Määrällinen aineisto kerättiin sähköisesti kyselylomakkeen avulla. Kysely koostui strukturoiduista ja avoimista kysymyksistä, jotka olivat esitetty lomakkeessa teemoittain. Teemoina olivat hyvinvointijohtaminen osana kuntastrategiaa, hyvinvointitiedon käyttö, hyvinvointitiedon käyttäjät, poikkihallinnollisuus hyvinvointitiedolla johtamisessa sekä sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttö. Kuntaliiton kuntien hyvinvointiverkostoissa on ollut tarvetta lisätä tietoa hyvinvointijohtamisesta ja sen käytänteistä. Samalla on toivottu lisää kuntien johtamisjärjestelmää tukevaa tietotuotantoa. Näin ollen tutkimusaihe valikoitui käytännön tarpeista. Hyvinvointijohtaminen on sekä suomalaisissa kunnissa asiana että johtamistutkimuksen terminologiassa käsitteenä uusi, siksi sen käyttö ole vielä vakiintunut. Hyvinvointijohtamisen haasteena on tiedon monimutkaisuus, sillä kokonaiskuvan luominen kuntalaisten hyvinvoinnista on vaativaa. Lisäksi hyvinvointijohtamisen käytännöt vaihtelevat valtakunnallisesti. Hyvinvointijohtamiseen kaivataan uudenlaista johtamista, osallistavaa organisaatiota, uutta työskentely- ja ajatustapaa sekä muuttuvaa organisaatiokulttuuria. Terveyden edistäminen on lakisääteistä toimintaa ja on siten osana kunnan talouden ja toiminnan suunnittelussa sekä strategiassa. Keskusjohto voi johtaa kaikkia sektoreita, mutta sen tulee niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin huolehtia terveyden huomioon ottamisesta kaikissa politiikoissaan. Hyvinvoinnin edistäminen kuntatasolla edellyttää entistä strategisempaa otetta tiedolla johtamiseen. Hyvinvointitiedolla johtaminen on hyvinvointijohtamisen tukiprosessi. Tiedolla johtamisen välineenä on käytössä sähköinen hyvinvointikertomus, joka tukee eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhteistä työskentelyä sekä päättäjiä päätöksenteossa. Hyvinvointikertomuksen tulosten analysointiin kaivataan kuitenkin lisää työvälineitä. Tulevaisuuden näkymissä on digitalisoinnin myötä ajantasaisemman tiedon parempi saatavuus. Huomiota on kiinnitettävä myös kunnan asukkaiden osallistamiseen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format