OSALLISUUS JA DEMOKRATIA MAAKUNNISSA - Onko uusi maakunta hallintohimmeli vai alueen asukkaiden väylä vaikuttaa?

Tässä pro gradu-tutkielmassa tarkastellaan perustettavien maakuntien kansanvaltaisuutta ja alueen asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Tutkimusongelmani kysymyksenä on: lisääkö maakuntahallinto suomalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia yhdenvertaisesti? Tutkielmani lähtökohtana on maakunnan asukkaiden demokratiaoikeuksien kartoittaminen uusissa maakunnissa. Käytettävissä olevia oikeudellisia tutkimusmenetelmiä ovat lainoppi, oikeushistoria ja oikeussosiologia. Tutkimusmenetelmien välinen rajanveto ei ole täysin selkeää, koska oikeudellisessa tutkimuksessa voidaan myös yhdistellä niitä. Ajankohtaisen aiheen oikeuslähteet painottuvat erityisesti eduskunnan käsittelyssä olevaan sote- ja maakuntauudistuksen lainvalmisteluaineistoon, valiokuntien lausuntoihin ja hallituksen esitysten perusteluihin. Tutkielmassa on hyödynnetty osallisuus- ja demokratiatutkimusta tarkastelevaa kirjallisuutta ja asiantuntijaorganisaatioiden selvityksiä sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöstä ja osallisuudesta. Aloitan tutkielmani tarkastelemalla aluehallinnon rakenneuudistuksia viimeisen vuosikymmenen aikana ja havainnoin hallintouudistusten osallisuus- ja demokratiavaikutuksia. Tarkastelussa on maakuntauu-distuksen pilottina toiminut Kainuun hallintokokeilu ja työssä tarkastellaan niitä perutuslaillisia demokratiaongelmia, joiden vuoksi Kataisen ja Stubbin hallitusten johdolla valmisteltu edellinen sote-uudistus lopulta kaatui keväällä 2015. Tutkielmassa tarkastellaan Sipilän hallituksen 18 maakunnan itsehallinnollista asemaa, sillä nyt perustettavien maakuntien itsehallinto on jäämässä taloudellisesti kevyeksi, koska maakunnat eivät ole saamassa verotusoikeutta tai yleistä toimialaa. Tämän jälkeen perehdytään uusiin osallisuuden työvälineisiin kuten osallistavaan palvelulupaukseen ja järjestöjen rooliin tulevissa maakunnissa. Tutkielmassa vertaillaan alue- ja maakuntahallintoa pohjoismaissa ja nostetaan esiin muiden pohjoismaiden osallisuus- ja demokratialainsäädäntöä. Demokratiaoikeuksia Suomen lainsäädännössä käsitellään laajasti. Viidennessä pääluvussa kerrotaan maakuntalakiesityksen roolista uutena osallisuuslakina ja pohditaan sen ja eri osallisuusmuotojen vaikuttavuutta. Jokaisessa maakunnassa olisi maakuntalakiesityksen mukaan käytössä maakunnan tasoinen aloiteoikeus ja maakunnan kansanäänestys. Maakuntalakiin sisältyisi oma säännöksensä maakunnallisista vaikuttamistoimielimistä. Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistus kokoaa yhteen useita pohjoismaisia osallisuusmalleja, kuntalaista tuttuja vaikuttamistapoja ja luo aivan uusia osallisuustyövälineitä kuten maakunnan osallistavan palvelulupauksen. Maakuntalakiesitykseen on otettu myös niitä ei niin toimivia osallisuuskäytänteitä pohjoismaista ja kuntalaista. Tutkielmassa havainnoidaan kuinka vuosikymmenen tarkastelun aikana vaikutusmahdollisuudet ovat saaneet suurempaa painoarvoa Suomen lainsäädännössä. Tarkastelujen perusteella huomioidaan, kuinka maakuntien demokratia tulee aiheuttamaan kustannuksia ja mahdollisesti hidastamaan päätöksentekoa. Osallisuudella voidaan kuitenkin myös saada suuria taloushyötyjä. Ennaltaehkäisevällä osallisuudella maankäytön ja kaavoituksen suunnittelussa voidaan selvästi ehkäistä pitkiä ja kalliita valituksia. Tutkimus siis etenee aluehallinnon muutosten historiasta kohti nykyistä tilannetta, jossa eduskunta on käsittelemässä Suomen historian suurinta hallintoreformia. Tutkielmassa tarkastellaan kuinka hallitusohjelmien osallisuustavoitteet ovat valmistelun kautta muuttuneet lakiesityksien pykäliksi ja momenteiksi.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format