Itäisen Euroopan siirtymätalouksien pankkien kustannustehokkuus 2010-luvulla

Pankkeja on monenlaisia niin liiketoiminnan kuin omistusrakenteen näkökulmasta. Neuvostoliiton romahtaessa 1991 käynnistyi useassa itäisessä Euroopan valtiossa todellinen markkinoiden uudistaminen, joka sai aikaan muutoksia myös pankkimarkkinoissa. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten pankkien kustannustehokkuus on kehittynyt itäisen Euroopan siirtymätalouksissa näiden uudistusten käynnistyessä ja kehittyessä. Itäisen Euroopan siirtymätalouksista puhuttaessa tarkoitetaan valtioita, jotka olivat jollain tavoin Neuvostoliiton määräysvallan alaisuudessa. Tutkimuksessa tutustutaan neuvostoaikaiseen pankkitoimintaan ja muutoinkin rajoitettuun liiketoimintaan, käydään läpi siirtymäprosessia ja sen mukanaan tuomia uudistuksia sekä perehdytään tehokkuuteen ja sen mittaamiseen. Tehokkuuden osalta keskiöön nousee kustannustehokkuus, joka on hyvin tyypillinen tapa mitata pankkien tehokkuutta. Ensin tämä tehokkuuden mittaustapa esitellään yhdessä tuottotehokkuuden kanssa, jonka jälkeen läpikäydään niiden eräitä estimointimenetelmiä. Lopuksi suoritetaan empiirinen tutkimus pankkien kustannustehokkuuden kehittymisestä siirtymätalouksissa 2010-luvulla. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että itäisen Euroopan siirtymätalouksien pankkien keskimääräinen kustannustehokkuus on ollut noin 75 prosenttia vuosien 2010 ja 2017 välisenä aikana. Yksittäisten valtioiden sekä vuosien välillä esiintyy kuitenkin suurta kustannustehokkuuden vaihtelua, sillä vuosina 2010–2017 itäisen Euroopan siirtymätalouksien pankkien kustannustehokkuus vaihteli 51,62 ja 85,78 prosentin välillä.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format