Täysi työkyky : tarkemmin määrittelemättömän työehtosopimuksen ehdon tulkinta ja oikeusvaikutukset

Tutkielmassa pyritään selvittämään useissa työehtosopimuksissa ilmenevän täyden työkyvyn ehdon käytännön merkitystä sekä ennen kaikkea sitä, voidaanko kyseistä ehtoa soveltaa esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistämiseen työehtosopimuksen ehtoja heikompia ehtoja soveltaen. Tutkielmassa pyritään aluksi avaamaan työsuhdetta sääntelevää normistoa ja eri normilähteiden velvoittavuussuhteita. Erityisesti tarkastellaan palkan määräytymiseen vaikuttavaa sääntelyä, koska palkka on niiden työehtojen ytimessä, jotka tämän tutkielman kannalta ovat relevantteja. Osassa tarkasteltavia työehtosopimuksia täysi työkyky on myös asetettu nimenomaan työehtosopimuksen palkkaehtojen noudattamisen edellytykseksi. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan tarkemmin Suomessa käytössä olevaa työehtosopimusjärjestelmää sekä työehtosopimusten tulkintaan vaikuttavia seikkoja. Tutkielmassa tarkastellaan työtuomioistuimen tekemiä ratkaisuja soveltuvin osin. Tutkielmassa on lyhyt oikeusvertaileva osuus, jossa tarkastellaan erityisesti Ruotsissa käytyä keskustelua maahanmuuttajataustaisten henkilöiden helpompaan työllistämiseen liittyen. Vertailevassa osioissa käsitellään myös lyhyesti Suomessa ja Ruotsissa käytössä olevien työehtosopimusjärjestelmien yhtäläisyyksiä ja eroja. Lopuksi tutkielmaa varten on toteutettu kyselytutkimus, joka on osoitettu sellaisille työmarkkinaosapuolille, jotka ovat osapuolia työehtosopimuksissa, joissa mainittu täysi työkyky on ollut joko ehtona koko työehtosopimuksen tai sen tietyn osan soveltamiselle, ja joissa täyttä työkykyä ei ole tarkemmin määritelty taikka sen merkitys ei muuten ilmene työehtosopimuksen sanamuodon perusteella. Lopuksi tutkielmassa analysoidaan kyselytutkimuksen tuloksia, joita verrataan teoriaosiossa esitettyihin tulkintaperiaatteisiin sekä työtuomioistuimen tulkintakäytäntöön