Ei-valkoisten ihmisten representaatiot suomalaisissa naistenlehdissä syksyllä 2017

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää ei-valkoisten ihmisten representaatioita suomalaisessa naistenlehdistössä syksyllä 2017. Tutkimuksessa perehdyttiin diversiteetin tarkasteluun ihonvärin kautta pelkän etnisen alkuperän sijaan, sillä suomalainen yhteiskunta on monimuotoistunut viimeisen 25 vuoden aikana. Täten maahanmuuttajien mediarepresentaatioiden kartoittaminen enää yksin riitä kuvailemaan suomalaisen mediakuvaston moninaisuutta, sillä toisen tai kolmannen polven suomalaisia ei enää voi kategorisoida muualta tulleiksi. Tutkimuksen aineistoksi valikoituivat naistenlehdet, sillä tämän mediamuodon representaatiodiversiteettiä ihonvärin kautta ei ole vielä tehty. Teoreettinen viitekehys rakentui kriittisen mediatutkimuksen ja sosiologisen teorian kautta muun muassa representaation, rodun, valkoisuuden ja identiteetin käsitteiden avulla. Tutkimus sivuaa myös representaatioihin ja kehystämiseen liittyviä keskeisiä teorioita. Työssä hyödynnettiin sekä puhtaasti laadullisia, että määrällisen tutkimuksen piirteitä soveltavia menetelmiä. Tarkastelun kohteeksi valikoituivat lehtien kuva- ja tekstisisällöt, joissa esiintyi ei-valkoinen ihminen. Richard Dyerin määritelmät näkyvästä valkoisuudesta toimivat ohjenuorina ei-valkoisuuden visuaalisessa tunnistamisessa. Kuva- ja tekstisisältöjen kartoituksen lisäksi tutkimus paneutui löydettyihin teksteihin Gamson & Laschin kehysanalyysimetodien avulla. Sisällönerittelyn perusteella voidaan todeta, että ei-valkoisia ihmisiä näkyi lehdissä enemmän kuvallisesti kuin artikkeleiden pää- tai sivuhenkilöinä, ja heidän representaatiot olivat huomattavasti vähäisempiä kuin valkoisten ihmisten. Kuvasisältöjen representaatiodiversiteetti näytti korreloivan lehtien ilmoitettuihin lukijaprofiileihin: etnisesti monimuotoisimpia sisältöjä luotiin nuorille, kaupunkilaisille kohderyhmille. Teksteissä samanlaista yhteyttä ei löytynyt yhtä suoraviivaisesti. Kehysanalyysin tuloksena aineistosta erottui kaksi toistuvaa kehystä. Molemmat kehykset liittyivät omilla tavoillaan maahanmuuttajiin tai muihin ulkomaalaisiin, ja osaltaan viljelivät haitallisia stereotyyppejä heistä. Syksyn 2017 naistenlehtien sisällöissä ei-valkoinen ihminen olikin useimmiten maahanmuuttaja, tai hänet rinnastettiin ainakin osittain muualta tulleeksi. Valtaosassa artikkeleista ei-valkoisten ihmisten etnisiä taustoja avattiin erikseen. Kokonaisuudessaan aineiston jutut esittivät kohteitaan positiivisesti, mutta tutkimus toteaa että tavallisen suomalaisen ihmisen esittäminen myös muuna kuin valkoisena ihmisenä edesauttaisi inklusiivisemman suomalaisuuden rakentumista