Sisällönanalyysi maahanmuuttajien osallisuuden ja toimijuuden näkyvyydestä kotouttamisohjelmissa

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten maahanmuuttajien osallisuutta ja toimijuutta on huomioitu kymmenen Keski-Uudenmaan kunnan kotouttamisohjelmassa. Keski-Uudenmaan kuntiin kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti, joista käytetään nimitystä KUUMA-kunnat. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa maahanmuuttajien toimijuuden ja osallisuuden toteutumisesta kotouttamistyön tueksi. Saatua tietoa on hyödynnetty opinnäytetyön kehittämisosuudessa Nurmijärven kunnan kotouttamisohjelman kehittämisessä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu maahanmuuttajiin liittyvän käsitteistön, kotoutumisen ja kotouttamisen sekä osallisuuden ja toimijuuden määrittelystä. Kotouttamisohjelmien sisällöistä on analysoitu maahanmuuttajien osallisuutta ja toimijuutta käyttäen sisällönanalyysin menetelmää. Analyysi kehittyi työn edetessä aineistolähtöisestä teoriaohjaavaksi. Teorioina olivat Hartin (1992) osallisuuden portaat ja Jyrkämän (2008) toimijuuden modaliteetit. Sisällönanalyysi osoitti, että kaikissa tarkastelun kohteena olleissa kotouttamisohjelmissa on mainittu maahanmuuttajiin kohdistettavan lakisääteisiä toimia, kuten alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelmien tekoa ja tulkkauspalvelua. Kaikissa tarkastelun kohteena olleissa kotouttamisohjelmissa keskitytään maahanmuuttajien alkuvaiheen tukeen, joka voidaan Hartin (1992) osallisuuden portaiden mukaan tulkita määritellyksi osallisuudeksi. Osassa kotouttamisohjelmista on maininta eri syistä maahan tulleiden ja eri ikäisten maahanmuuttajien huomioimisesta kotouttamistyössä. Kotouttamisohjelmien mukaan maahanmuuttajia konsultoidaan ja saatua tietoa käytetään päätöksenteossa, mutta päätöksiä tehdään pitkälti työntekijän ehdoilla. Lähes kaikki kotouttamisohjelmissa esitetyt ratkaisut tähtäävät työllistymiseen. Kotouttamisohjelmissa ei ollut havaittavissa tasavertaisuutta päätöksenteossa kotouttamistyötä tekevien ja maahanmuuttajien välillä. Analyysi nosti pohdittavaksi kotouttamisohjelmien näkyvyyden kotouttamistyössä. Sisällönanalyysi yhdistettynä kehittämisprosessiin nosti tarkasteluun maahanmuuttajien toimijuuden ja osallisuuden heidän kotoutumisessa. Johtopäätöksenä totean, ettei maahanmuuttajien ääni kuulu kotouttamisohjelmissa eikä toimijuuden modaliteetit kaikilta osin toteudu. Opinnäytetyön tuloksia on mahdollista hyödyntää kotouttamisohjelmissa sekä maahanmuuttajiin liittyvissä jatkotutkimuksissa ja kehittämishankkeissa, etenkin jos halutaan lisätä maahanmuuttajien osallisuutta yhteiskunnassamme.The aim of this thesis is to find out how immigrants’ participation and agency are acknowledged in integration programs. In this thesis, integration programs are chosen by certain region in Central Uusimaa. This region is called KUUMA-communities and it consists of ten municipalities: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula and Vihti. Based on the information about the immigrants’ participation and agency I develop and produce an integration program for the municipality of Nurmijärvi. The theoretical framework of the thesis was based on integration themes and theories that concentrate on participation and agency. The integration programs were processed using content analysis. Content analysis was used to analyse immigrants’ agency and involvement from integration programs. The analysis is data-driven but the theories of participation and agency guides the analysis. The theories were based on participation developed by Hart (1992) and agency developed by Jyrkämä (2008). The results of the content analysis indicate that immigrants are targets for different kind of integration service such as statutory surveys and integration plans. Every integration program was focused on preliminary support which can be read as defined support based on Hart’s (1992) participation theory. One can become an immigrant at different ages and for different reasons. Only some of the integration programs noticed that. Based on integration programs, employees consult immigrants, but decisions are mainly made by employees. Almost all services focus on employment. Observations of inequality between different employees and immigrants in decision-making were made. This analysis brings up the question how integration programs are shown and used every day in integration work. Content analysis combined with the development process of an integration program pays attention to what immigrants’ participation and agency means in the integration work. As a conclusion, this thesis showed that immigrants have not been consulted when making integration programs and their agency is not complete. The results of this thesis can be utilized in studies concerning immigrants, as well as when developing immigrant participation and agency in our society