Metsä- ja luonnonsuojelulain arvokkaiden elinympäristöjen talvitunnistaminen

Tämän toiminnallisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää metsälain 10. §:n ja luonnonsuojelulain 29. §:n arvokkaiden elinympäristöjen talvitunnistamisen vaikeutta niin, että niiden rajaaminen hakkuitten ulkopuolelle saadaan toteutettua onnistuneesti myös talvella. Tavoitteena oli selvittää arvokkaiden elinympäristöjen rakennepiirteitä, jotka helpottavat talviaikaista tunnistamista. Vertailukohdaksi otettiin ne rakennepiirteet, joita samoilta kohteilta löydettiin kasvukauden aikana. Työssä selvitettiin, minkälaisten arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet peittyvät siinä määrin lumipeitteen alle, ettei niiden talvitunnistamista tai -rajausta voida suositella muuten kuin kasvukauden aikaan tehtäväksi. Apuvälineeksi tähän talvitunnistamisen vaikeuteen luotiin viisiportainen asteikko, joka kuvastaa kunkin arvokkaan elinympäristön talvitunnistamisen keskimääräistä vaikeutta. Työssä valokuvattiin ja tutkittiin yhteensä 40 kohdetta talvella 2019 ja kesällä 2019. Valokuvat otettiin maastomerkintöjen avulla identtisistä kohdista eri vuodenaikoina, jotta saatiin selville tietystä kuvakulmasta nähtynä rakennepiirteiden näkyvyys eri vuodenaikoina. Työssä tutkittiin myös sitä, saadaanko lumen alta kaivettua sellaisia rakennepiirteitä esille, jotka ovat peittyneet lumipeitteen alle. Kerätyn aineiston perusteella voitiin päätellä, että osalla kohteista rakennepiirteet peittyvät siinä määrin, ettei niiden talviaikaista rajausta voida suositella tehtäväksi. Varsinkin rehevät, kasvukauden aikana kenttäkerroksen kasvillisuuden perusteella tunnistettavat kohteet kuuluivat vaikeimpiin luokkiin. Aineistosta määriteltiin myös niitä rakennepiirteitä, joiden perusteella rajausta on helpompi tehdä talvella. Mitä enemmän tällaisia rakennepiirteitä löytyi, sitä helpompaan talvitunnistamisen luokkaan elinympäristö määriteltiin. Suurin osa arvokkaista elinympäristöistä määriteltiin kahteen helpoimpaan luokkaan, jolloin arvokkaiden elinympäristöjen talvitunnistamista voidaan pitää käyttökelpoisena menetelmänä silloin, kun elinympäristöön rajautuvia hakkuita ei voida lykätä seuraavalle kasvukaudelle tai sitä myöhemmäksi. Talvitunnistamista ei kuitenkaan voida minkään arvokkaan elinympäristön kohdalla pitää kasvukauden aikaista tunnistamista parempana tapana