Kajaanilaisten nuorten hyvinvointi - kyselylomakkeen laatiminen

Nuoret kokevat hyvinvointinsa entistä paremmaksi, mutta samaan aikaan hyvinvoinnin eriarvoistuminen on merkittävä haaste. Nuorille suunnattujen palveluiden, kuten nuorisotyön ja harrastusmahdollisuuksien kehittämiseksi tarvitaan ajantasaista tutkimustietoa sekä välineitä, joilla tietoa voidaan kerätä yhteiskunnallisella, mutta myös paikallisella tasolla. Opinnäytetyömme aiheena oli kajaanilaisten nuorten hyvinvointia kartoittavan kyselylomakkeen laatiminen ja sen lähtökohtana oli toimeksiantajamme Kajaanin kaupungin nuorisopalveluiden tarve saada tietoa nuorten hyvinvoinnin eri osa-alueista. Aiheen ajankohtaisuudesta kertoi toimeksiantajamme kiinnostus aiheeseen. Opinnäytetyömme toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka lopputuloksena syntyi valmis tuote toimeksiantajan hyödynnettäväksi. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli laatia kyselylomake Kajaanin kaupungin nuorisopalveluiden käyttöön. Tavoitteenamme oli, että kyselylomakkeen avulla nuorisopalvelut saavat tietoa toimintansa kehittämisen tueksi. Tutkimustamme ohjaavia kysymyksiä olivat: Mitkä tekijät vaikuttavat nuorten koettuun hyvinvointiin? sekä Millaisella kyselylomakkeella nuorten hyvinvoinnista voidaan saada tietoa? Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastaamme teoriaosuudessa, jossa tuomme esiin nuorten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä vahvan vanhemmuuden, osallisuuden sekä mielen hyvinvoinnin käsitteiden kautta. Jälkimmäiseen tutkimuskysymykseen vastaamme toiminnallisen prosessin kuvauksessa, jossa kerromme, kuinka kyselylomakkeen laatiminen eteni aina lomakkeen ideoinnista arviointiin saakka, avaamme käsitteiden operationalisointiprosessia sekä perustelemme verkkokyselyn valinnan kyselylomakkeen muodoksi. Opinnäytetyömme lopputuloksena syntyi kyselylomake, joka testattiin kahdella kohderyhmään kuuluvalla, toimeksiantajalla sekä suomen kielen ja viestinnän asiantuntijalla. Lomakkeen arvioinnissa hyödynnettiin testihenkilöiltä kerättyä palautetta ja lomaketta muokattiin saadun palautteen pohjalta. Kyselylomakkeeseen muun muassa lisättiin rakennetta ja kysymyksiä selventävät välikommentit, hiottiin vastausvaihtoehdot lopulliseen muotoon sekä poistettiin testaamisessa liian arkaluontoisiksi osoittautuneita kysymyksiä. Muokatusta lomakkeesta pyydettiin vielä palautetta toimeksiantajalta, jotta lopputulos vastaisi mahdollisimman hyvin toimeksiantajan tarvetta. Jatkotutkimusideana toimeksiantaja voi hyödyntää kyselylomaketta haluamassaan laajuudessa ja tarvittaessa toistaa tutkimuksen säännöllisin väliajoin, jolloin voidaan seurata nuorten hyvinvoinnin eri osa-alueiden kehittymistä tietyllä aikavälillä. Kyselylomaketta voidaan myös hyödyntää osana laajempaa kokonaisuutta, jolla tutkitaan nuorten sekä perheiden hyvinvointia. Yksi ajankohtainen jatkotutkimusidea on myös kysymysten sekä lomakkeen ulkoasun muokkaaminen vastaamaan erityisryhmien, kuten esimerkiksi maahanmuuttajanuorten tarvetta.Adolescents perceive their wellbeing as better than before, but at the same time wellbeing inequality is a compelling challenge. To develop services aimed at adolescents, such as youth work or free-time activities, current research-based information and tools to collect information at the social and local level are needed. The subject of this thesis was the designing of a questionnaire that would chart wellbeing among adolescents living in Kajaani. The starting point of the thesis was the need expressed by the commissioner, the youth services of the city of Kajaani, need to obtain more information about the different elements that comprise adolescents’ well-being. The commissioner’s interest in the subject emphasizes the currency of the subject. This thesis was conducted as a functional thesis the result of which is a complete product, a questionnaire, for the commissioner. The purpose of this thesis was to design a questionnaire for the youth services of the city of Kajaani. The objective was that with the questionnaire the youth services would get information to develop their activities. The following questions guided the thesis process: what were the factors that affected adolescents’ perceived wellbeing and what kind of questionnaire would be most suitable to collect information about adolescents’ wellbeing? The theory part of the thesis answers the first question and discusses factors that affect adolescents’ wellbeing. These factors include strong parenthood, complicity and mental wellbeing. The second question is discussed in chapter four which describes the productization process and illustrates how the questionnaire was designed from brainstorming to assessment, introduces the process of concept operationalization and validates the use of an online questionnaire. The result of this thesis was a questionnaire that was tested by two adolescents representing the target group, the commissioner and a specialist in Finnish language and communication. Their feedback was utilized in the assessment of the questionnaire and the questionnaire was modified based on feedback. For example, comments which clarify the structure and questions were added between the sections of the questionnaire, answer options were finetuned and a few sensitive questions were deleted. After that, the modified questionnaire was delivered to the commissioner with a request for feedback so that the final product would meet to the commissioner’s needs as well as possible. One idea for follow-up research is that the commissioner could utilize the questionnaire as widely as needed and also replicate the research regularly in order to follow the development of the different elements of adolescents’ wellbeing within a certain period of time. The questionnaire can also be utilized as a part of a wider research on the wellbeing of adolescents and their families. A recent idea for follow-up research is to modify the questions and layout of the questionnaire so that it would be suitable for special groups, for example adolescents with immigrant background