Air quality in Uusimaa in 2018 and development between 2004−2018)

Vuonna 2018 Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä HSY mittasi jatkuvatoimisesti typenoksidien ja hiukkasten pitoisuuksia liikenneympäristössä Hyvinkäällä ja kaupunkitausta-asemalla Lohjalla. Lisäksi typpidioksidin pitoisuuksia kartoitettiin suuntaa-antavalla passiivikeräinmenetelmällä Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Kirkkonummella, Lohjalla, Nurmijärvellä, Porvoossa, Tuusulassa ja Vihdissä. Ilmanlaatu oli vuonna 2018 Hyvinkäällä ja Lohjalla enimmäkseen hyvä tai tyydyttävä ilmanlaatuindeksillä arvioituna. Huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli Hyvinkäällä 133 ja Lohjalla 22. Ne ajoittuivat kevään katupölykaudelle ja johtuivat hengitettävistä hiukkasista. Hengitettäville hiukkasille annetut raja-arvot eivät ylittyneet vuonna 2018. Kriittisin on vuorokausiraja-arvo, joka ylittyy, jos vuorokausikeskiarvo 50 μg/m³ ylittyy yli 35 päivänä kalenterivuoden aikana. Näin pölyisiä päiviä mitattiin Hyvinkäällä 15 ja Lohjalla 2. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo ylittyi Hyvinkäällä maalis- ja huhtikuussa. Lohjalla ohjearvo ei ylittynyt. Lohjalla vuosipitoisuus oli samalla tasolla kuin vuosina 2009−2017 ja selvästi alempi kuin vuosina 2004 ja 2005. Hyvinkäällä vuosipitoisuus oli hieman matalampi kuin edellisinä mittausvuosina 2014 ja 2013 ja selvästi matalampi kuin vuonna 2008. Pienhiukkaspitoisuudet olivat vuonna 2018 yleisesti korkeampi kuin muutamana edellisenä vuotena suuremman kaukokulkeuman ja laimenemisen kannalta epäedullisempien sääolosuhteiden takia. Lohjalla vuosikeskiarvo oli samalla tasolla kuin vuonna 2014. Pitoisuus oli selvästi alle raja-arvon 25 μg/m³ ja WHO:n vuosiohjearvon 10 μg/m³. WHO:n vuorokausiohjearvo ei ylittynyt yhtenäkään päivänä. Typpidioksidin vuosipitoisuus oli Lohjalla samaa tasoa kuin edellisenä vuonna ja Hyvinkäällä matalampi kuin edellisiä mittausvuosina. Passiivikeräinmenetelmällä yhdeksässä kunnassa mitatut pitoisuudet olivat edellisvuoteen verrattuna samalla tasolla tai hieman korkeampia. Pitkällä aikavälillä typpidioksidin pitoisuudet ovat yleisesti laskeneet. Puunpoltossa syntyy terveydelle haitallisia päästöjä: pienhiukkasia, häkää sekä orgaanisia yhdisteitä, kuten bentso(a)pyreeniä (BaP). Vuonna 2014 aloitettiin bentso(a)pyreenin pitoisuuksien kartoitus Uudellamaalla. Vuonna 2018 mitattiin Vihdin Nummelassa pientaloalueella. Puunpolton vaikutus oli havaittavissa, mutta vuosipitoisuus oli matala ja selvästi alle tavoitearvon. Karkkilassa vuonna 2015 mitattu vuosipitoisuus oli lähellä tavoitearvoa, mutta muuten Uudellamaalla vuosina 2014−2018 mitatut pitoisuudet ovat olleet matalia. Seuranta-alueen vuoden 2017 energiantuotannon, teollisuuden, tieliikenteen ja satamien yhteenlasketut rikkidioksidipäästöt vähenivät 6 %, typenoksidien 8 % ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden 15 % vuoteen 2016 verrattuna, kun taas raportoidut hiukkaspäästöt kasvoivat 15 %. Vuosina 2004−2017 eri epäpuhtauksien päästöt ovat jonkin verran vaihdelleet, mutta niissä on yleisesti ollut laskeva suuntaus. Tieliikenteen päästöt ovat laskeneet tasaisesti. Saavutettavuus on tarkistettu