Työntekijöiden ajatuksia Hyveet työssä -prosessista sekä kehittämisideoita tulevaisuuteen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kysyä henkilökunnalta heidän ajatuksiaan Kirkkonummen kunnan suomenkielisen varhaiskasvatuksen Hyveet työssä -prosessista. Tavoitteena oli saada tietoa prosessin vaikuttavuudesta sekä kehittää keinoja, joilla hyveet saataisiin pysymään työyhteisön arjessa mukana prosessin päättymisen jälkeenkin, eivätkä ne unohtuisi. Hyödyn saajia ovat Kolsarin ja Sepänkannaksen yksiköt sekä Kirkkonummen kunnan suomenkielinen varhaiskasvatus. Opinnäytetyön kehittämiskysymykset olivat: Miten Hyveet työssä-prosessi on vaikuttanut työntekijöihin ja työyhteisöön? Mitä ehdotuksia työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen tulevaisuudessa? Tutkimuksen aineisto muodostui Sepänkannaksen ja Kolsarin päiväkotien henkilökunnan ryhmäkeskusteluista ja itsearvioinneista kehittämispäivän työpajoissa. Opinnäytetyön tietoperusta koostui työhyvinvointiin sekä hyveisiin liittyvästä kirjallisuudesta, artikkeleista ja Kirkkonummen kunnan Hyveet työssä -materiaalista. Teoriaosuudessa käsiteltiin myös työhyvinvointiin liittyviä keskeisiä lakeja. Tutkimusmenetelmien teoriaosuudessa käsitellään kvalitatiivista tutkimusta ja työpajoja tutkimuksellisena kehittämismenetelmänä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta ja siinä havainnointia tiedonkeruumenetelmänä. Tutkimus toteutettiin työpajoina henkilökunnan kehittämispäivinä, jotta henkilökunnalle ei aiheutuisi lisätöitä opinnäytetyön takia. Työpajoista tulleet tulokset koostuivat työntekijöiden ryhmäkeskusteluiden Post-It-lapuista ja itsearviointilapuista sekä työpajoissa tehdyistä havainnoista. Tulokset kirjattiin sanasta sanaan tietokoneella. Molempien työyhteisöjen asiat kirjattiin eri tiedostoille ja niitä analysoitiin sekä erikseen että vertailtiin toisiinsa. Opinnäytetyön ryhmäkeskustelujen tulokset liittyivät siihen, kuinka työntekijät kokivat Hyveet työssä -prosessin vaikuttaneen työyhteisöön ja heihin työntekijöinä, mitä asioita he kokivat prosessissa positiivisina ja negatiivisina sekä heidän kehitysehdotuksiinsa. Itsearvioinneissa tulokset liittyvät siihen, mitä hyvää työntekijät kokivat tuoneensa prosessiin ja, mitä asioita he voisivat itsessään kehittää. Opinnäytetyön johtopäätöksiksi nousivat seuraavat asiat: hyveet ovat tärkeitä työyhteisössä ja jokaisen työntekijän toiminta on merkityksellistä, kaikki voivat kehittää itseään sekä se, että kiire ei tue työyhteisön kehittämistä. Kehittämisehdotukset liittyivät siihen, kuinka työyhteisön kehittämistä voitaisiin toteuttaa kiireettömästi ja, kuinka hyveitä voitaisiin jatkossa käsitellä niin, että ne eivät unohtuisi työyhteisöiden arjesta.The purpose of this thesis project was to survey employees’ view on the Kirkkonummi municipality Finnish early childhood education ‘Virtues at work’ -process. The aim was to get information on the effectiveness of the process and develop ways that will keep the virtues in the work community in the future, so they would not be forgotten. The Kolsari and Sepänkannas work communities and Kirkkonummi‘s Finnish childhood education were the beneficiaries of the thesis project. The development tasks examined such questions as how the ‘Virtues at work’ -process has affected employees and the work community, and what development ideas the employees have on developing work well-being in the future. The material of the thesis consisted of the group discussions and self-evaluations of the employees at Kolsari and Sepänkannas obtained at development day workshops. The knowledge base of the thesis consisted of information from literature, articles and Kirkkonummi municipality’s ‘Virtues at work’ - material on work well-being and virtues. The laws attached to work well-being were also discussed in the knowledge base. Qualitative research and workshops were discussed in the knowledge base of research methods. The method used in the thesis were qualitative research and observation was the method of collecting information. The research was executed through multiple workshops with the employees at the development day, so it would not cause extra work for the employees. The results consisted of Post-It notes of the group conversations, self-evaluation notes and observation of the work-shops. Both work community specific workshop notes were written on separate files and were analysed separately and compared with each other. The group conversation’s main results were about how the employees thought that the ‘Virtues at work’ -process had affected the work community and themselves, the positive and negative aspects of the process and the development ideas the employees have. The results of the self-evaluations were about the positive aspects the employee thought she/he had brought to the process and what she/he could develop in herself/himself. The conclusions of the thesis were: virtues are important in a work community and every employee’s action is important, everyone can develop themselves and hurry isn’t a positive feature when developing a work community. Recommendations were related to how to develop a work community without haste and how virtues can be handled so that they would not be forgotten in work community’s daily life