Muutosjohtamisen kehittäminen pelillistämisellä Keski-Uudenmaan sote – kuntayhtymässä

Henkilöstö on organisaation suurin voimavara ja johtajan merkitys työyhteisössä realisoituu yhteisöllisyyden ja ryhmädynamiikan rakentajana. Organisaation tekeminen, toiminta ja muutokset perustuvat ihmisten välisiin suhteisiin ja toimintakulttuurin kehittyminen perustuu loppujen lopuksi vuorovaikutukseen. Johtajalle on hyötyä ihmisten tunne-elämän ymmärtämisestä ja ryhmädynamiikan lainalaisuuksien tuntemisesta. Muutosjohtamisessa ja dynaamisen tiimin rakentamisessa innostuksen luominen edellyttää johtajalta taitoa ymmärtää työntekijöiden persoonallisuuksia, tarpeita ja kykyä osata tulkita taustalla olevia todellisia toiveita. Sitoutumista syntyy myös kun johtaja kykenee välittämään työntekijöille tunteen siitä, että olemme yhdessä tekemässä jotain arvokasta ja, että jokaisen työtehtävä on tärkeä osa kokonaisuutta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia muutosjohtamisen kehittämistä pelillistämisellä ja tutkimuksessa hyödynnetään Viking Theories johtamispelin oppeja. Kohdeorganisaation esimiehet koulutettiin käyttämään johtamispelin ideologiaan liittyviä johtamiskäytäntöjä päivittäisessä työssään, simuloidakseen omia johtamistilanteita ja saadakseen sen kautta oivalluksia johtamiskäytäntöjen tehostamiseen ja kehittämiseen. Tutkimuksen toteutuksella pyrittiin siirtämään oppiminen perinteisestä luokkahuoneopetuksesta omaan työympäristöön käytännön itseohjautuvuuden, ajankäytön ja luontaisen ongelmanratkaisukyvyn edistämiseksi. Pelillistämisen avulla tavoiteltiin otoksen alaisten yksilöllisten persoonallisuuspiirteiden ymmärtämistä esimerkiksi luottamuksen ja motivoinnin rakentamisessa joka tehostaa muutoksen läpivientiä. Muutosjohtamisen kehittämisen työkaluilla oli tarkoitus vahvistaa otoksen kyvykkyyttä muutoksen läpivientiin aktiivisella johtamisella opettaa muutoksen eri vaiheiden tyypilliset lainalaisuudet. Tutkimuksessa pohditaan, miten pelillistämisen avulla tunnistettuja esimiesten tehostuneita johtamiskäytäntöjä ja yksilöllisiä vahvuuksia voidaan tehokkaammin hyödyntää kohdeorganisaation muutoksen johtamisen kehittämisessä