Tiimipalaverikäytäntöjen kehittäminen vuorovaikutuksen näkökulmasta

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten toimeksiantajan esimiehet ja henkilöstö kokevat nykyisen tiimipalaverikäytännön tukevan heidän työtään ja mitä osa-alueita he haluaisivat niissä kehitettävän. Tavoitteena oli tutkia, miten tiimipalavereissa pystytään tehostamaan vuorovaikutusta, luomaan keskustelukulttuuria ja tiimihenkeä sekä miten positiivista palautekulttuuria luodaan ja ylläpidetään. Teoreettinen viitekehys keskittyi siihen, miten tiimipalaverien epäviralliset tavoitteet voitaisiin saavuttaa tiimipalaverikäytäntöjä kehittämällä. Teoreettisessa viitekehyksessä tuotiin esille vuorovaikutusta aktivoivia menetelmiä tiimipalavereissa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kokonaistutkimuksena. Aineistonkeruu toteutettiin sähköisellä verkkokyselyllä, joka tehtiin Webropol-kyselyohjelmalla. Kyselylinkki oli avoinna 1.–18.4.2019, jolloin siihen pystyi vastaamaan toimeksiantajan henkilöstö ja esimiehet. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 46 kappaletta (vastausprosentti 33 %). Analysointi toteutettiin tilastollisena analysointina SPSS-ohjelmalla sekä Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Tutkimuksen kautta tiimipalaverikäytännöissä erottui tiimikohtaisia eroja. Aikatauluongelmat ja kiire nousivat suurimmaksi yksittäiseksi syyksi siihen, että tiimipalaverien toteutus koettiin haastavaksi. Tulosten mukaan tiimeissä oli hyvä tiimihenki ja tiimien tavoitteet tiedettiin hyvin. Tavoitteiden määrittämiseen ei ollut osallistuttu, mutta siihen haluttiin mukaan. Kehitysehdotuksia syntyi tiimipalaverikäytäntöjen yhtenäistämiseen, aikatauluongelmiin, tavoitteiden määrittämiseen, mittaamiseen sekä seuraamiseen, vuorovaikutuksen aktivointiin, yhteistyön kehittämiseen ja palautekulttuurin kehittämiseen.The purpose of the study was to find out how the superiors and staff of the client’s company experience the current team meeting practices supporting their work and what areas they would like to see developed. The aim was to explore how team meetings can accelerate interaction, create a discussion culture and team spirit and create and maintain a positive feedback culture. The theoretical framework focused on how the informal goals of the team meetings could be achieved by developing team meeting practices. The theoretical framework included the methods that activate interaction in the team meetings. The study was carried out as a quantitative census study. The data collection was carried out with an electronic online survey conducted with the Webropol survey program. The survey was open 1.–18.4.2019. A total of 46 responses were received (33 % response rate). The analysis was carried out as a statistical analysis with the SPSS software together with the Excel spreadsheet program. Through the survey, team-specific differences in team meeting practices were identified. Scheduling problems and rush were the biggest reason why team meetings were considered challenging. According to the results, the teams had a good team spirit and the goals of the teams were clear. The subjects had not participated in setting the goals but they wanted to be involved in it. Development proposals were made regarding harmonizing the team meeting practices, scheduling issues, setting goals, measuring and monitoring goals, activating interactions and developing the collaboration and feedback culture