Muunsukupuolisten kokemuksia sukupuolenkorjaushoitojen vaikutuksista psyykkiseen hyvinvointiin

Termi muunsukupuolinen viittaa henkilöön, joka kokee, ettei syntymässä määritetty sukupuoli, tai vastakkainen binäärisukupuoli vastaa hänen sukupuoli-identiteettiään. Sukupuoliristiriidalla kuvataan sitä epämukavuuden kokemusta, joka syntyy ristiriidasta sukupuoli-identiteetin ja kehon välillä. Tästä ristiriitakokemuksesta aiheutuvaa kärsimystä voidaan lievittää sukupuolenkorjaushoidoilla. Muunsukupuolisille, toisin kuin transsukupuolisille ei ole ollut Suomessa vakiintunutta hoitolinjaa, koska riittävää tutkimusnäyttöä hoitojen vaikuttavuudesta ei vielä ole. Opinnäytetyössä selvitetään, miten sukupuolenkorjaushoitoja saaneet muunsukupuoliset henkilöt ovat kokeneet hoitojen vaikuttaneen psyykkiseen hyvinvointiinsa ja millaisia tulevaisuuden toiveita heillä on. Tätä tietoa voidaan hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa ja terveydenhuollon opiskelijoiden koulutuksen suunnittelussa. Lisäksi opinnäytetyötä voidaan hyödyntää sukupuolenkorjaukseen liittyvän voimassa olevan lainsäädännön uudelleen arvioinnissa. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta avoimin kysymyksin. Kyselylomaketta jaettiin sukupuolivähemmistöille suunnatuilla internet-foorumeilla ja sen täytti anonyymisti 13 henkilöä. Vastaukset analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen. Tuloksista voitiin todeta, että muunsukupuolisiksi itsensä määrittävät henkilöt kokivat sukupuolenkorjaushoitojen kohentaneen psyykkistä hyvinvointiaan. Masennus- ja ahdistusoireet, sekä itsetuhoiset ajatukset olivat lievittyneet tai väistyneet. Osa vastaajista raportoi sukupuolenkorjausprosessiin liittyneen myös negatiivisia vaikutuksia, kuten läheisten ja yhteiskunnan syrjivät asenteet. Osa vastaajista tarvitsi psyykkistä tukea sukupuolenkorjaushoitojen aikana tai niiden jälkeen. Tietoisuus ja ymmärrys sukupuolen moninaisuudesta terveydenhuollossa ja yhteiskunnassa on edellytys muunsukupuolisten henkilöiden psyykkisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Lisätutkimus aiheesta edistäisi potilasryhmän näkyvyyttä ja oikeuksien toteutumista terveydenhuollossa