Hyvän virrat liikkeelle : työyhteisöviestinnän mittaamisesta sen kehittämiseen

Kannattaako arviointiin panostaa, ja auttaako arviointi aidosti viestinnän kehittämistyössä? Tapahtuuko arjen käytänteissä olennaisia muutoksia ja kehittämisaskelia sen jälkeen, kun työyhteisö on mitannut viestintänsä toimivuutta? Nämä kysymykset ovat askarruttaneet mieltäni moneen otteeseen. Olen viestintävalmentajana toimiessani ollut mukana lukuisissa työyhteisöviestinnän koulutus- ja kehittämisprojekteissa. Olemme kristallisoineet viestinnän roolia, arvioineet viestintää, pureksineet tuloksia ja edenneet kohti kehittämistä. Tähän työhön on osallistunut niin viestintäammattilaisia, HR-osaajia, johdon assistentteja, tiiminvetäjiä, johdon edustajia kuin eri alojen asiantuntijoita. Usein ulkopuolisen fasilitaattorin tarve on kuitenkin ulottunut siihen saumaan, jossa työyhteisön oma ja arkinen kehittäminen vasta käynnistyy. Tämä on herättänyt uteliaisuuteni arviointija kehittämistyön jatkumisen ja tuloksellisuuden suhteen. Etsin tässä tutkimusartikkelissa vastauksia työyhteisöviestinnän mittauksen ja kehittämisen suhdetta koskeviin kysymyksiini, ja hahmottelen työyhteisöviestinnän kehittämisen painopisteitä. Tutkimus on toteutettu Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Infor-viestintävalmennusyrityksen yhteistyönä, ja hanketta on tukenut HSO-säätiö. Tekstin sisältö pohjautuu neljään haastatteluun. Haastattelunäytteet edustavat organisaatioita, joiden työyhteisöviestintää on mitattu ComBaro-mittarin avulla. ComBaro on työyhteisöviestinnän arviointiin kohdennettu mittari, jonka juuret löytyvät Työyhteisöviestintä 2010 -tutkimuksen tuloksista (Juholin 2007). ComBaron kysymyspatteristo mittaa työyhteisöviestinnän toimivuutta ja dialogisuutta, ja mittari kuuluu Inforin palvelutarjontaan. Artikkelin rakenne on viisiportainen. Ensiksi tuon esille näkökulmia työyhteisöviestintään ja sen mittaamiseen, minkä jälkeen esittelen menetelmälliset ratkaisuni: tiedonkeruun toteuttamisen ja aineiston analysoinnin vaiheet. Jatkan analysoinnin tulosten raportoinnilla, ja tarkastelen tuloksia työyhteisöviestinnän mittaamisen ja kehittämisen viitekehyksessä. Lopuksi pohdin työyhteisöviestinnän käsitettä sekä ehdotan suuntaviivoja työyhteisöviestinnän mittaamiselle ja kehittämiselle