Kunnan talouden tasapaino : retorinen analyysi kaupunginvaltuuston kokouksesta

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli vastata kysymykseen, miten kunnan talouden tasapainosta puhutaan kaupunginvaltuuston kokouksessa. Aineistona oli Tampereen kaupunginvaltuuston kokous ja tutkimusmenetelmänä sosiaaliseen konstruktionismiin pohjautuva diskurssianalyysi, tai tarkemmin sen alle kuuluva retoriikan analyysi. Olin kiinnostunut siitä miten kuntapoliitikot puheessaan käyttävät retorisia keinoja ja miten puheessa rakennetaan kuvaa talouden tasapainosta, poliitikkojen vastuusta ja talouden tasapainottamisen keinoista. Kyseessä on kvalitatiivinen toiminta-analyyttinen tutkimus, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole yleistäminen, vaan yksittäisten tapausten, tilanteiden ja toiminnan kuvaus, tulkinta ja ymmärrettäväksi tekeminen. Aiempi tutkimus kuntatalouden tasapainoon liittyen keskittyy hyvin paljon mittaamiseen ja erilaisiin tunnuslukuihin. Diskurssianalyyttinen tutkimus voi antaa uutta näkökulmaa aiheeseen. Retoriikan analyysi sopii erityisen hyvin poliittiseen puheeseen ja sitä olen hyödyntänyt tässä tutkimuksessa. Etsin kuntapoliitikkojen puheesta erilaisia retorisia keinoja, mutta en ollut kiinnostunut niistä pelkästään, vaan näiden keinojen käytöstä toimintana ja toiminnan seurauksista. Kuntapäättäjien puheella on todellisia käytännön vaikutuksia siihen, miten asioista päätetään ja miten päätökset vaikuttavat kuntatalouteen, ja sitä kautta kuntalaisten elämään. Tutkimukseni kohteena olevassa valtuutettujen puheessa mittaaminen, tilinpäätöstiedot ja erilaiset talouden tunnusluvut tulivat jossain määrin näkyviin, mutta pääsääntöisesti talouden tasapainoa kuvattiin muunlaisella puheella. Määrällistäminen, metaforat ja puhujakategorioilla oikeuttaminen olivat erityisen paljon käytössä löytämistäni retorisista keinoista. Aineistossa esiintyneet metaforat olivat kuvaavia ja jonkun valtuutetun käyttämiä metaforia hyödynnettiin myöhemmin muiden puhujien puheessa. Puhujakategorioilla oikeuttaminen retorisena keinona sisälsi hyvin eri tyyppisiä kategorioita. Kaupunginvaltuutetut puhuivat Tampereen talouden tasapainosta ristiriitaisesti jakautuen kahden kategorian kannattajiin. Toisaalta puhuttiin kaupungin olevan ”suossa”, eli tilanne kuvattiin huonona. Samanaikaisesti taloudellisen tilanteen esitettiin olevan hallinnassa. Talouden tasapainottamisen tarpeen välttämättömyys näyttäytyi puheessa kuitenkin yhteisesti jaettuna todellisuutena. Kokouksessa käsiteltiin virallisesti Tampereen talouden tasapainottamisohjelmaa, mutta kaikki eivät halunneet puhua talouden tasapainottamisohjelmasta. Erilaisin perustein esitettiin, että sen sijaan tulisi puhua säästöohjelmasta, tehostamisohjelmasta tai sopeuttamisohjelmasta. Puheessa halutaan korostaa, että syy talouden tasapainottamisen tarpeeseen ei ole nykyisten valtuutettujen, mutta on vastuullista reagoida tilanteeseen. Keskeisessä asemassa puheessa vastuuseen liittyen on kategorisointi populismiin ja vähempiosaisten puolustamiseen ja ”vastuun pakoilu” esiintyi puheessa. Puheessa rakentuu kuva, että poliitikkojen vastuu käytännössä toteutuu hyväksymällä kokoukseen tuotu talouden tasapainottamisohjelma kokonaisuudessaan. Talouden tasapainottamisen keinona esitetään säästöt, mutta tuodaan esiin, että talouden tasapainottaminen ei voi olla pelkkiä säästöjä. Konkreettisten keinojen lisäksi puhutaan arvovalinnoista