Äänestäjät kuluttajina : puoluevalintaan ja äänestäjien käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät Suomen eduskuntavaaleissa

Tässä pro gradu -tutkielmassa äänestäjät nähdään kuluttajina, joiden puoluevalintaan ja äänestyskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan kuluttajakäyttäytymisen teorioiden kautta. Tutkielman tutkimusmalli perustuu kyseisen tutkimusnäkökulman aiempaan kirjallisuuteen, erityisesti äänestäjien käyttäytymistä selittäviin konseptuaalisiin malleihin (ks. esim. Winchester ym., 2016; Ahmed ym., 2015; O’Cass & Pecotich, 2005; O’Cass, 2002). Tutkielmassa selvitetään regressioanalyysien avulla, mitkä tekijät selittävät neljän suurimman puolueen (Keskusta, Perussuomalaiset, Kokoomus ja SDP) äänestämistä Suomen vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Lisäksi tutkielmassa selvitetään keskiarvotestien avulla mahdollisia äänestäjäryhmien välille muodostuvia tilastollisia eroja. Tutkielmassa pyritään markkinaorientoituneiseen ymmärrykseen (ks. esim. Robinson, 2010; Kotler & Kotler, 1999), jonka pohjalta sekä ehdokkaat että puolueet voivat jatkossa tehdä tehokkaampaa kampanjointia ja muuta poliittista markkinointia. Parhaiten tietyn puolueen äänestämistä selittävät positiiviset mielipiteet puoluetta ja sen puheenjohtajaa kohtaan. Tyytymättömyydellä edellisten hallitusten toimintaan havaittiin olevan selkeä yhteys oppositiopuolueiden äänestämiseen. Sosiaalinen media oli vuonna 2015 aiempien eduskuntavaalien tapaan hyvin pienessä roolissa äänestäjien päätöksentekoon vaikuttamisen kannalta. Toisaalta nuorin äänestäjäsegmentti (18–24 –vuotiaat) osoitti tässä yhteydessä tulevaisuuden potentiaalia seuraamalla polittisia sisältöjä huomattavasti kaikkia muita ikäryhmiä enemmän sosiaalisessa mediassa, vaikka kyseisen ikäryhmän yleinen kiinnostuneisuus politiikasta ja perinteisen median seuranta olivat kaikista ikäryhmistä alhaisimmalla tasolla