Seuraamussääntely rahanpesun torjunnassa perusoikeusnäkökulmasta

Rahanpesun torjunnassa sääntely perustuu vahvasti kansainvälisiin sopimuksiin sekä Euroopan unionin sääntelyyn. Seuraamusjärjestelmän valinnassa kansalliselle lainsäätäjälle on jätetty harkintavaltaa. Suomessa ratkaisuna on ollut tehokkuuden korostaminen ja siirtyminen osittain hallinnolliseen sanktiointiin. Hallinnollinen ja rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä ovat sidoksissa toisiinsa. Seuraamukset määrätään eri prosessilajien puitteissa, mutta niiden rangaistusluonteiset vaikutukset ja tavoitteet voivat olla samankaltaisia. Rahamääräiset rangaistusluonteiset seuraamukset ovat myös perusoikeuksien rajoituksia ja niitä koskettaa perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset. Nämä yleiset rajoitusedellytykset ilmentyvät hallinto-oikeudessa eri laajuudessa kuin rikosoikeudessa. Järjestelmiä kuitenkin yhdistää rangaistuksellinen luonne. Tutkielmassa tarkastellaan seuraamusjärjestelmän valinnan perusoikeudellisia edellytyksiä, joita tulisi jo lainsäädäntöä luotaessa ottaa huomioon. Tarkastelussa huomioidaan niin aineelliset kuin prosessuaaliset perusoikeudet. Tutkielman tavoitteena on löytää perusoikeudelliset edellytykset ja vaikutukset seuraamusjärjestelmän valintaan ja soveltamiseen rahanpesun torjunnassa. Perusoikeuksien toteutumisen kannalta ongelmallista on tehokkuustavoitteiden korostuminen sen sijaan, että sanktiointia perusteltaisiin perusoikeusrajoitusluonteen edellyttämällä tavalla. Hallinnolliset sanktiot voivat rahamääräisesti olla ankaria suhteessa rikosoikeudelliseen rangaistukseen. Sanktioiden rangaistusluonne puoltaa rikosoikeudellisten periaatteiden soveltamista niin lainsäätäjän kuin lain soveltajankin toimissa. Hallinnolliset sanktiot olisivat perusoikeuksien kannalta helpommin oikeutettavissa, jos ne alentaisivat sanktiotasoa. Voimassa oleva sääntely ei kuitenkaan vastaa tällaista tilannetta. Prosessuaalisten perusoikeuksien toteutuminen nykyisessä järjestelmässä on varsin tapauskohtaisen arvioinnin varassa. Jyrkkä jako järjestelmien välillä ei voi taata kokonaisvaltaisesti tehokasta ja oikeudenmukaista rahanpesun torjuntaa. Perusoikeudet optimoiva seuraamusjärjestelmä edellyttää laaja-alaista pohdintaa perusoikeudellisissa raameissa, koska rikosoikeudellinen rangaistusvastuu sekä hallinnollinen sanktiointi ovat rahanpesusääntelyssä sidoksissa toisiinsa