Funktionaalinen tulonjako Suomessa ja Yhdysvalloissa

Funktionaalisella tulonjaolla tarkoitetaan sitä, miten yhteiskunnan arvonlisäys jakautuu pääoman ja työn kesken. Tarkastelun kohteena oleva funktionaalinen tulonjako on muuttunut Suomessa pääoman hyväksi. Aikajaksolla on kuitenkin huomattavaa vaihtelua verrattuna Yhdysvaltoihin. Palkan osuuden laskutrendiä on havaittavissa monissa kehittyneissä valtioissa, kuten vertailumaana olevassa Yhdysvalloissakin. Tulonjakoon on useita eri selittäviä tekijöitä. Shift Share -komponointi kuvaa kahden eri aikavälin tulonjaon muutoksia toimialatasolla ja hajottaa palkan osuuksien aggregaattitason muutokset toimialojen sisäisiksi ja välisiksi muutoksiksi. Analyysi havainnollistaa miten toimialalla tapahtuneet muutokset ovat erilaisia toimialoittain, vaikka aggregaattimuutos näyttää suhteellisen stabiililta. Suomessa palkkojen osuus bruttoarvonlisäyksestä on laskenut aggregaattina -7,18 % vuoden 2017 osalta verrattuna vuoteen 1975. Yhdysvaltojen osalta tarkastelujakso oli vuosi 1990 vuoteen 2017. Palkkojen osuuden erotus aikavälillä on -1,48 % aggregaattina. Toimialatason tarkastelu osoittaa suuria eroavuuksia palkkojen ja toimialojen välillä kummassakin maassa. Toisena menetelmänä käytettiin lineaarista regressioanalyysia selvittämään, onko työttömyydellä ja bruttokansantuotteen muutoksilla vaikutuksia työn osuuden muutokseen ja tasoon. Työttömyys ja talouskasvu eivät yksin ole keskeisimpiä selittäviä tekijöitä tulonjaon kannalta, mutta yhdessä ne selittävät tarkastelujaksolla palkanosuuksien tasoa huomattavan suuren osuuden molemmissa maissa riippuen siitä, onko kyseessä selittävän tekijän taso vai muutos ja selitettävä tekijän muutos tai taso. Suomessa työttömyysasteen muutokset selittävät erityisen hyvin palkan osuuden tasoa ja bruttokansantuotteen muutokset selittävät muutoksia palkan osuuden muutoksissa. Lisäksi työttömyyden taso selittää palkan osuuden tasoa. Yhdysvalloissa työttömyyden ja bruttokansantuotteen muutokset yhdessä, sekä työttömyyden taso, ovat tilastollisesti merkitseviä selittäviä tekijöitä palkanosuuden tasoon ja muutokseen