Sitoutuminen ilmiöopiskelussa : kiinnostuksen, motivaation, akateemisten tunteiden ja oppimisympäristön yhteys oppimiseen sitoutumiseen 5.-6. luokan oppilaiden luonnontieteiden opiskelussa

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat motivaation, tunteiden ja kiinnostuksen olevan yhteydessä oppimiseen sitoutumiseen. Oppimiseen sitoutuminen on monimutkainen kokonaisuus, jossa keskeistä on oppilaan ja oppi-misympäristön välinen dynaaminen vuorovaikutus. Lisäksi sitoutumista vahvistavat oppilaiden mahdollisuudet vaikuttaa omaan oppimiseen, keskinäisen yhteistyö ja oppimisen kokeminen merkityksellisenä. Perusopetuksen opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen keskiössä on näiden tekijöiden toteutuminen opetuksessa. Aihe on myös ajankohtainen, sillä lasten ja nuorten oppimistulokset ja motivaatio ovat laskeneet viime vuosien aikana. Tämän opinnäytteen tarkoituksena on tutkia oppimiseen sitoutumiseen yhteydessä olevia tekijöitä perusopetuk-sen 5.–6. luokilla luonnontieteiden oppimisessa. Opinnäytteen aineisto (n= 74) kerättiin keväällä 2018 metropolialueen erään kunnan lähikoulusta 5.–6. yhte-näisluokan luonnontieteiden ilmiötyöskentelyn aikana, joka toteutettiin tutkivan oppimisen vaiheiden mukaan. Aineiston keruun kokemusotantalomake kehitettiin tätä opinnäytettä varten oppilaiden sisäisen kokemuksen tutkimiseen. Oppilaat vastasivat kyselyyn kuusi kertaa viiden viikon työskentelyjakson aikana ja lisäksi aineis-ton analyysissa hyödynnettiin kenttämuistiinpanoja. Kokemusotanta-aineistosta muodostettiin summamuuttujat (motivaatioon, akateemisiin tunteisiin ja kiinnostukseen vaikuttavat tekijät), joiden keskinäistä yhteyttä tarkas-teltiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla. Toisessa vaiheessa muuttujien ja työskentelyvaiheiden (tutkivan oppimisen vaiheet) välistä yhteyttä tarkasteltiin Kruskall Wallisin -testillä sekä parittaisella Mann-Whitney U-testillä. Muuttujien yhteyttä työskentelytapoihin (tutkijaryhmä, koko luokka) tarkasteltiin ristiintau-lukoinnilla ja kenttämuistiinpanoista tuotettiin havaintoja, joita vertailtiin työskentelyvaiheiden (opettajan ohja-us, tiedonhaku, arviointi) osalta. Muodostetut muuttujat korreloivat suurelta osin keskenään tilastollisesti merkitsevästi, joten kyseisten yhte-yksien tutkiminen on perusteltua. Työskentelyvaiheiden ja muuttujien välisessä tarkastelussa ei ollut tilastolli-sesti merkitseviä eroja muiden kuin apatian osalta, kysymysten tekemisen ja tuotosten laadinnan välillä. Työs-kentelytapojen suhteen oppilaiden kokemukset (jonkin verran, paljon) jakautuivat tasaisesti aktiivisuuden, in-nostuksen ja pystyvyyden osalta. Apatiaa koettiin vähemmän ja palkitsevuutta enemmän kummankin työsken-telytavan osalta. Merkityksellisyyttä koettiin vähemmän koko luokan työskentelyn aikana ja autonomian koke-musta oli vähemmän molempien työskentelytapojen osalta. Tuotettujen havaintojen osalta vuorovaikutus oli runsainta ja työskentely keskittyneintä tutkijaryhmän työskentelyn aikana. Tämän opinnäytteen tulokset vahvistavat, ettei oppimiseen sitoutumisessa ole kyse yksittäisistä tekijöistä, vaan oppilaan ja oppimisympäristön monimutkaisesta prosessista. Lisäksi oppilaiden mahdollisuus vaikuttaa aktiivisesti omaan työskentelyynsä sekä oppilaiden keskinäinen työskentely ja vastuunotto vahvistavat oppimi-seen sitoutumista. Yhteenvetona voidaan myös todeta, että ilmiötyöskentely tutkivan oppimisen vaiheiden mu-kaan vahvistaa oppilaiden autonomiaa, keskinäistä vuorovaikutusta ja oppimiseen sitoutumista. Tämä on mer-kittävää, sillä erityisesti nykyinen opetussuunnitelma haastaa toteuttamaan opetusta entistä vahvemmin yhteis-toiminnallisesti. Lisää tietoa oppimisesta tarvitaan kuitenkin jatkuvasti. Opinnäytteen tutkimusasetelmaa voisi hyödyntää laajemminkin ja jatkossa sitoutumista voisi tutkia pidemmällä aikavälillä ja useammassa luokassa.Recent studies show that motivation, emotion, and interest are engaged in learning. Engagement to learning is a complex entity in which the dynamic interaction between the student and the learning environment is central. In addition, students` ability to influence their own learning, mutual cooperation, and meaningful experience in learning strengthens engagement in learning. Recent curriculum on behalf of transversal competence underlines central meaning of these factors in teaching. This is also topical, as the learning outcomes and motivation of children and young people have fallen in recent years. The purpose of this thesis is to study the factors involved engagement in comprehensive school setting during science learning project on 5.–6. grades. The data (n = 74) was collected in spring 2018 from a local school in a metropolitan area during the phenom-enal science learning process in classes 5–6, which was carried out according to inquiry-based learning. The Experience Sampling Form was developed for this thesis in order to study the students' internal experiences during the learning process. Students responded to the questionnaire six times during the five-week working pe-riod, and field notes were also used during analysis of the thesis. Experience Sampling data was used to gener-ate sum variables (motivation, academic emotions, and interest factors), the interconnection was examined by the Spearmans` rank correlation coefficient. On the second phase, the link between the variables and the stages of work (inquiry based learning) was examined by the Kruskall Wallis test and the paired Mann-Whitney U test. The connection between variables and working methods (researching team, whole class) were examined with Cross-Tabulation Analysis, also observations from field notes were produced and compared with the work stages (teacher guidance, information retrieval, evaluation). The formed variables´ correlation is statistically significant to a large extent with each other, so it is justified to investigate these synergies. On the other hand there were no statistically significant differences between work phases and variables, exception was apathy variable, which had statistically significant difference be-tween question making and evaluation. In terms of working habits, students' experiences (somewhat, much) were evenly distributed with activity, insertion and ability variables. Apathy was less experienced and student experienced both ways of working mainly rewarding. Experience of import was less experienced during the en-tire class work and student had less autonomy experience during both working methods. According to findings, interaction and concentration were the most abundant during the work of the research team. The results of this thesis confirm that learning is not about individual factors, but about the complex process of the student and the learning environment. In addition, the students' ability to actively influence their own work and the students’ mutual work reinforce engagement in learning. In summary, it can also be said that phe-nomenal learning according to inquiry-based learning strengthens students' autonomy, interaction and engage-ment to learning. This is significant, because the current curriculum in particular challenges the implementation of teaching to be more cooperative. However, more information about learning is still needed. The purpose of this thesis could be applied more widely in the field of education research so that the engagement in learning could be explored longer term and in among several classes