Lasten ruokakasvatus helsinkiläispäiväkodeissa : tärkeintä on ruokailo

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lastentarhanopettajat toteut-tavat lasten ruokakasvatusta helsinkiläispäiväkodeissa. Ruokakasvatus nostetiin osaksi var-haiskasvatuksen tavoitteita vuonna 2017 ja ensimmäinen varhaiskasvatuksen ruokailusuosi-tus julkaistiin tammikuussa 2018 ohjaamaan varhaiskasvatuksen ruokakasvatusta. Varhais-kasvatuksen ruokailuun ja ruokakasvatukseen on alettu kiinnittää viime vuosina enemmän huomiota lasten ylipainon ja siihen liittyvien sairauksien määrän ollessa huolestuttavassa kas-vussa. Lapsena omaksutut terveelliset ruokailutottumukset kantavat usein myös aikuisuuteen asti. Aikaisemmissa lasten varhaiskasvatuksen ruokailuun ja ruokakasvatukseen liittyvissä tutkimuksissa on todettu varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksen merkityksellisyys lasten ruo-kakäyttäytymiseen ja -tottumuksiin useammasta näkökulmasta. Uusi tutkimus oli kuitenkin tarpeen varhaiskasvatuksen ruokailun ja ruokakasvatuksen saatua uudet niitä ohjaavat tavoit-teet ja suositukset. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin teema-haastatteluilla. Haastatteluihin osallistui kahdeksan Helsingin kaupungin päiväkodeissa työs-kentelevää lastentarhanopettajaa eri puolelta Helsinkiä. Haastattelut toteutettiin marraskuussa 2018 - helmikuussa 2019. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulosten mukaan lastentarhanopettajien toteuttama ruo-kakasvatus vastaa pitkälti varhaiskasvatussuunnitelman ruokakasvatuksen tavoitteisiin ja an-nettu ruokakasvatus vaikuttaa positiivisesti lasten ruokailutottumusten muodostumiseen. Tär-keimpinä tavoitteina päiväkotien ruokakasvatukselle nousivat esiin ruokailo lasten ruokailutot-tumuksiin vaikuttaminen ja ruokatapojen opettaminen. Ruokakasvatuksen keinoina lastentar-hanopettajat hyödynsivät ruokapuhetta, mallioppimista, ruoan annostelua, lasten osallisuuden tukemista ja vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä. Ruokailun ulkopuolisessa toiminnassa ruokakasvatus näyttäytyi vahvimmin lasten leikeissä, joihin aikuinen osallistui vastaamalla lapsen ihmetyksiin. Haasteita päiväkodin ruokakasvatuksessa ilmeni eniten ruokailun ulko-puolisten ruokakasvatustuokioiden toteuttamisessa.Aims. The aim of this study was to find out how kindergarten teachers implement children's food education in day-care homes in Helsinki. Food education was raised as a part of early childhood education goals in 2017 and the first meal recommendations for early childhood education and care were published in January 2018 to guide early childhood food education. In recent years more attention has been paid to eating situations and food education of early childhood education when overweigh and reladed diseases have worryingly increased among children. Healthy eating habits as a child also often carry on to adulthood. In earlier studies the importance of food education to children's food behavior and habits has been found from several perspectives. However, a new study was necessary because early childhood eating and food education have been given new goals and recommendations to follow in the future. Methods. The research was carried out as a qualitative study and the material was collected by focused interviews. Eight kindergarten teachers working in kindergartens from different parts of Helsinki participated in the interviews. The interviews were conducted in November 2018 - February 2019. The data was analyzed using data-based content analysis. Results and conclusions. According to research results, kindergarten teachers' food education largely corresponds to the goals of food education in the early childhood education plan and the food education given has a positive effect on the formation of children's eating habits. As The most important goal of food education the kindergarten teachers raised food joy. In addition to food joy, the main goals of food education were to influence eating habits and to teach food habits. The kindergarten teachers used food talk, food dispensing, involment of children, food pictures, model learning and cooperation with parents as ways of food education. Besides the eating situations, food education was usually combined in children's play, where the teacher participated by responding to the child's questions. The challenges to food education were found mostly in the food education sessions outside of the eating situations