Vahvuuskieli ja tulevaisuuden pohdinnat kolmen nuoren puheessa

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tarkastella kolmen nuoren vahvuuskieltä työpajatyöskentelyn aikana. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin tarkastelemaan, millaisia tulevaisuuden suunnitteluun liittyviä ajatuksia vahvuuksien tunnistaminen nuorissa synnytti. Tutkimuksen pohjalla on positiivisen psykologian ajatukset sekä luonteenvahvuuksiin perustuva opetus. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vahvuuksia tunnistamalla voidaan lisätä nuoren itsearvostusta ja myönteistä kuvaa itsestä. Etenkin erityisoppilaita on tärkeä tukea tarkastelemaan itseään puutenäkökulman sijaan vahvuusnäkökulmasta. Peruskoulun jälkeen siirtymävaiheessa oleva nuori tarvitsee tietoa omista vahvuuksistaan, jotta voisi tehdä valintoja koskien jatkokoulutusta ja ammattia. Menetelmät. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus. Tutkittavina tapauksina oli kolme yläkouluikäistä nuorta. Tutkimusaineisto hankittiin havainnoimalla ja videoimalla työpajatyöskentelyä sekä haastattelemalla nuoria työpajoissa. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla, koodausta apuna käyttäen Atlas.ti-ohjelmalla. Tulokset ja johtopäätökset. Vahvuuskielen käyttö lisääntyi työpajajaksolla kaikilla nuorilla sitä mukaa, kun luonteenvahvuuksia käsiteltiin työpajoissa. Vertaisilla ja aikuisilla oli tärkeä rooli vahvuuskieleen tutustuttamisessa. Ohjaajat sanoittivat nuorten vahvuuksia ja kaverit kertoivat nuorille heissä huomaamiaan vahvuuksia. Kaikkien nuorten puheessa esiintyi tulevaisuuspohdintaa ja he liittivät omia ominaisuuksiaan haaveammatteihinsa. Näissä pohdinnoissa näkyi myös luonteenvahvuuksia. Vahvuuskieleen tutustuttaminen voi auttaa nuoria tarkastelemaan itseään eri näkökulmasta siirtymävaiheessa. Nuori tarvitsee siirtymävaiheessa tukea omien kykyjensä, vahvuuksiensa ja mielenkiinnonkohteidensa tunnistamiseen ja sanoittamiseen, jotta voisi kehittää myönteisen minäkäsityksen ja vahvan itsetunnon.Objectives. The purpose of this study was to look at the character strength vocabulary in three young people’s speech during the workshop period. The study aimed to examine what kind of future planning ideas were given by the young people when they identified their strengths. The basis of the study is the ideology of positive psychology and character strength -based teaching. Previous studies have shown that by recognizing strengths, one can increase self-esteem and positive image of a young person. Especially with students with special needs, it is important to encourage them to look themselves from the point of view of strength rather than focusing on weaknesses. After basic education, a young person in transition period needs information about his or her own strengths in order to make choices about upper secondary school. Methods. This study was a qualitative case study. The cases examined were three young people of high school age. The data was collected by observing and filming the workshops as well as interviewing youngsters in workshops. The data was analysed by thematic analysis and Atlas.ti program. Results and conclusions. The character strength vocabulary increased during the workshop period for all the young. Both peers and adults played an important role in familiarizing the young with the strength language. The instructors verbalized the strengths of the young. Peers pointed out the strengths they noticed. You could identify future planning in the speech of all young. These plans echoed also language of character strengths. The young could identify their strengths and link their strengths to their dream job. Familiarizing young people with the vocabulary of character strengths, can help them to look at themselves from a different perspective during the transition period. In the transition period the young needs support in identifying and verbalizing their own abilities, strengths and interests in order to develop a positive self-perception and high self-esteem