Yhteisopettajuus ja joustavat oppimisryhmät yläkoulun matematiikan opetuksen tukena

Tässä artikkelissa raportoidaan kolmivuotisen tutkimusprojektin tuloksia, jossa oppilaiden matematiikan osaamista seurattiin yläkoulun ajan seurannan pääpainon ollessa kymmenjärjestelmän perusteiden hallinnassa. Koekoulussa oppilaiden (n=153) opetus toteutettiin painotetun opetuksen luokkia lukuun ottamatta oppilaiden oppimistarpeen pohjalta muodostetuissa joustavissa oppimisryhmissä, ja erityisopetuksen työmuotona oli matematiikan aineenopettajan ja erityisopettajan yhteisopetus. Kontrolliryhmän muodosti toisen yläkoulun oppilaat (n = 58). Toistomittauksissa käytettiin Kymppi 2-kartoitusta, ja aineistoa analysoitiin sekä parametrisesti että epäparametrisesti. Peruskoulun lopussa oppilaiden osaamista arvioitiin parametrisesti matematiikan opetussuunnitelman keskeisiä sisältöjä mittaavalla KTLT-testillä. Oppilaan oppimistarpeen pohjalta muodostetuissa oppimisryhmissä, joissa erityisopetuksen tuki toteutui pääosin yhteisopettajuutena, matematiikassa heikosti menestyvien oppilaiden kymmenjärjestelmän hallinta ja peruskoulun matematiikan opetussuunnitelman tavoitteet saavutettiin paremmin kuin kiinteissä perusopetusryhmissä erityisopetuksen tuen toteutuessa pelkästään osa-aikaisen erityisopetuksen tukemana. Merkittävänä tuloksena voi pitää sitä, että koekoulun joustavissa oppimisryhmissä opiskelleiden suoriutumisen ero kymmenjärjestelmän hallinnassa ei kasvanut verrattuna parhaiten menestyneisiin painotetun opetuksen oppilaisiin toisin kuin kontrollikoulussa. Tutkimusprojektin aikana tuli esille, että osa oppilaista tarvitsi vielä pienempää oppimisryhmää kuin yhteisopettajuusryhmissä oli mahdollista tarjota: Erityisopetuksen työmuotojen tulee olla joustavia ja monipuolisia.Peer reviewe