Koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavien ajatusten määrä peruskoulunsa päättävillä nuorilla

Tällä tutkimuksella pyrittiin lisäämään tietoa siitä, millaisilla nuorilla on eniten haasteita koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamisessa ja millä koulutus- ja uravalinnan osa-alueella nuoret mahdollisesti tarvitsevat eniten tukea. Tutkimuksessa selvitettiin koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavien ajatusten määrää peruskoulunsa päättävillä nuorilla. Haittaavat ajatukset voivat aiheuttaa erilaisia vaikeuksia koulutus- ja uravalinnan tekemisessä. Tutkimukseen osallistui läntisessä Suomessa sijaitsevan kaupungin ja sen lähialueen ensi sijassa yleisopetusta antavien suomenkielisten peruskoulujen yhdeksäsluokkalaisia. Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen kyselytutkimus ja sen aineisto (n=135) koottiin sähköisen Webropol-kyselyn avulla. Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin eri urateorioita yhdistelevää CIP-teoriaa (Cognitive Information Processing) ja siitä johdettua CTI-mittaria (Career Thoughts Inventory). Haittaavien ajatusten määrää kartoitettiin CTI-mittarin Suomeen lokalisoidulla versiolla, jota kutsutaan Ura-ajatusmittariksi. Ura-ajatusmittarin 48 negatiivisen väittämän avulla voidaan tunnistaa ja paikantaa koulutus- ja uravalintaan liittyviä haittaavia ajatuksia. Haittaavien ajatusten määrää vertailtiin vastaajien koulu- ja kotitaustan mukaan muodostettujen ryhmien välillä. Taustamuuttujina käytettiin jatkokoulutusvalinnan kohdetta ja sen ajankohtaa, nuoren kouluviihtyvyyttä ja -menestystä sekä sisaruksen ja vanhempien koulutustaustaa sekä vanhempien sosioekonomista asemaa. Haittaavia ajatuksia ilmeni eniten nuorilla, jotka viihtyivät koulussa huonosti sekä nuorilla, jotka tekivät päätöksen jatkokoulutusvalinnasta vasta yhdeksännellä luokalla. Tulosten perusteella voidaan todeta, että koulussa viihtyminen ja varhainen jatkokoulutusvalinnan päätöksen ajankohta ovat yhteydessä vähäiseen koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavien ajatusten määrään